Juha Pakarinen

  1. Kuka olet ja mistä?
    Juha Pakarinen ja asustelen Kontiolahden Lehmossa. Paikallispolitiikko, monipuolinen järjestöosaaja ja duunaritaustainen pääluottamusmies, joka on sotkeutunut kansainväliseen vaikuttamiseen.
  2. Mikä on poliittinen historiasi lyhyesti?
    Olen poliittisesti hieman jälkiherännäinen, jos poliittista toiminnallisuutta ajatellaan, mutta olen kuitenkin yhteiskunnallisia asioita aina seurannut. Politiikka on ollut aina vahvasti elämässä mukana vanhempien kautta. Omalla kohdalla todellinen poliittinen herätys tapahtui 2004, jolloin ammattiliitto imaisi minut toimintaansa mukaan ja sitä kautta antoi minulle loistavan näköalapaikan ja väkevät eväät poliittiseen kasvuun. Ensimmäisiin kunnallisvaaleihin pyydettiin vuonna 2009, jolloin liityin myöskin puolueen jäseneksi.  Kuntavaalien jälkimainingissa sain myös Lehmon Työväenyhdistyksen puheenjohtajuuden 2010, jota olen kantanut tänne saakka. Kuntavaalikokemusta on tähän saakka kertynyt kaikkiaan kolmelta eri kierrokselta. Vaalivaikuttamista ja -kamppanjointia on kertynyt monista eri vaaleista muun muassa eduskuntavaalityö ja liittovaalit.
  3. Olet ehdolla piirin puheenjohtajaksi, miksi juuri sinä?
    Olen saanut olla onnekas sen suhteen, että AY-liike on kasvattanut ja kouluttanut minusta vahvan järjestöosaajan. Olen helposti innostuva ja muita innostava, mutta erittäin vaativa sovittujen asioitten järjestämisen suhteen. Minulla on laajat valtakunnalliset verkostot työelämän kautta muihinkin puolueisiin, joten näkemystä ja mielipiteen vaihtoa riittää, unohtamatta kansainvälisiä yhteyksiä. Tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus on minulle kantava voima ja sitä vaalin kaikessa tekemisessä ja nostan ne asiat hanakasti tikun nokkaan, jos huomaan, että ne yritetään sivuuttaa.
  4. Millaisena näet puheenjohtajan roolin Savo-Karjalan piirissä?
    Puheenjohtajan täytyy olla luja ja napakka toimessaan, joka johtaa ja delegoi piirin alueella, että kaikki sovitut asiat tulevat suoritettua sovituissa aikajanassa. Puheenjohtajan pitää kiertää alueella puheenjohtajiston kanssa ja kuunnella jäsenistöä, unohtamatta kentän ääntä, sillä kentällä se viisaus asuu, eikä palaveripöydän äärellä. Kentän ääni pitää saada puskettua ylöspäin ja näin ollen meidän täytyy olla aktiivisia ja etsiä uusia avauksia perinteisen toiminnan rinnalle ja tehdä alotteita puolueorganisaatiolle sekä niille, jotka olemme valinneet meidän edustajaksi. Puheenjohtajiston pitää pystyä vaatimaan vaaleilla valituilta henkilöiltä toimenpiteitä, joita pidetään meidän alueilla tärkeänä!
  5. Mihin suuntaan piirin toimintaa pitäisi mielestäsi kehittää?
    Piirin pitää olla näkyvä, luettava ja ennen kaikkea tavoitettavissa oleva. Se on helpommin sanottu, kuin tehty, mutta hyvällä ja sitoutuneella porukalla on tahto ideoida hyviä kampanjoita, joilla tavoitettavuus näkyvyyden myötä kasvaa. Luettavuus tulee lehtijuttujen ja some-päivitysten kautta, joten kirjoitusten ja mielipiteitten jakoon pitää panostaa huomattavasti enemmän piirin nimissä. En näkisi huonona asiana sitäkään, että muitten laatimat vääristelyyn ja jopa suoraan valehteluun pohjautuvat kirjoitukset olisi meidän kriittisten arvion kohteena ja vaatisimme niitten kirjoituksien todenperäisyyttä. Näilläkin pienillä osatekijöillä piirin tunnettavuus kasvaa ja jää aivan varmasti kansalaisten mieleen, että tuossa on porukka, joka pitää ääntä ja on heikompien puolta.
  6. Entä mitä mieltä olet puolueen tilasta valtakunnallisesti?
    Olen seurannut valtakunnan kulkua ja olen huolissani siitä, koska meidän kannatus-gallupit ovat olleet laskusuuntasia. Populistipolitiikka valtaa äänestäjien mielen ja näin ollen puhtaalle vääristelylle annetaan mahdollisuus ja tähän pitää puuttua. Onko meidän omat arvopuheet liian kaukaisia tavan kansalaisille, eivätkö ne konkretisoidu tekemiseen tarpeeksi? Olemmeko menettäneet otteen äänestäjistä vaalien jälkeen? Johtuuko se osaltaan siitä, että emme enään tuo esille työelämän asioita niin voimakkaasti, kuten ennen vaaleja? Sosiaalinen näkyvyys on nyt meidän osalta ollut heikkoa, samoin jäsenhankinta ja näihin pitää kohdistaa voimavaroja uusien kampanjamenetelmien kautta. Tämän tyhjiön ottaa kyllä muut haltuunsa, jos me emme pysty siihen vastaamaan. Kaivataan uudenlaista lähestymiskulmaa entisten, hyväksi havaittujen, asioitten rinnalle.