Useissa vaalikoneissa oli kysymys, kannatanko huumeiden käyttöhuoneiden käyttöönottoa. Kannatan. Mutta somessa ja lehtien mielipi­de­kir­joi­tuksissa käyttöhuoneet tyrmätään usein täysin. Miksi näin on?

Huo­neis­ta näyt­tää ole­van liik­keel­lä pal­jon vää­rää tie­toa ja en­nak­ko­luu­lo­ja.

Käyt­tö­huo­neet ovat nar­ko­maa­neil­le tar­koi­tet­tu­ja neu­von­ta­pis­tei­tä. Siel­lä ei ja­e­ta huu­mei­ta ei­kä ope­te­ta nii­den käyt­töä. Sen si­jaan siel­lä on hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa neu­von­taa ja pal­ve­lui­ta. Niis­sä on myös neu­lan­vaih­to­pis­tei­tä. Li­kai­set neu­lat le­vit­tä­vät tart­tu­via sai­rauk­sia ja voi­vat ai­heut­taa to­del­la ras­kas­hoi­toi­sia tu­leh­duk­sia, jopa am­pu­taa­ti­oi­ta vaa­ti­via ku­dos­kuo­li­oi­ta. Nämä edel­lä mai­ni­tut on­gel­mat voi­vat vaa­tia viik­ko­jen te­ho­hoi­toa ja kos­ka kyse on riip­pu­vuus­sai­rau­des­ta, ne voi­vat ol­la tois­tu­via sa­mal­la hen­ki­löl­lä. Eli pait­si et­tä ne ovat hen­ki­löl­le it­sel­leen erit­täin ki­vu­li­ai­ta ja han­ka­lia, ne ovat yh­teis­kun­nal­le hy­vin kal­lii­ta ja pit­kä­kes­toi­sia.

Huu­mei­den käyt­töön liit­tyy pal­jon ri­kol­li­suut­ta, hy­väk­si­käyt­töä sekä lu­kui­sia so­si­aa­li­sia ja ter­vey­del­li­siä on­gel­mia. Var­sin­kin nais­ten hy­väk­si­käyt­tö on huu­me­pii­reis­sä mui­ta ryh­miä ylei­sem­pää. Käyt­tö­huo­neis­sa voi­daan tu­kea käyt­tä­jiä en­nal­ta­eh­käi­se­väs­ti lu­kui­sis­sa asi­ois­sa, esi­mer­kik­si eh­käi­sys­sä, kor­vaus­hoi­toon ha­keu­tu­mi­ses­sa ja mah­dol­lis­ten tar­tun­ta­tau­tien hoi­dos­sa.

Käyt­tö­huo­nei­den puu­te ei vä­hen­nä huu­mei­den käyt­töä, vaan siir­tää sen jul­ki­sil­le pai­koil­le ku­ten ylei­siin ves­soi­hin, puis­toi­hin ja rap­pu­käy­tä­viin. Käyt­tö­huo­nei­den on näh­ty pa­ran­ta­van myös ym­pä­ris­tön tur­val­li­suut­ta, li­kai­sia käyt­tö­vä­li­nei­tä ei ole lo­ju­nut enää las­ten löy­det­tä­vä­nä yh­tä pal­jon.

Suo­mi ja Ruot­si ovat ai­noi­ta Poh­jois­mai­ta, jois­sa käyt­tö­huo­nei­ta ei ole.

Suo­mi ja Ruot­si ovat ai­noi­ta Poh­jois­mai­ta, jois­sa käyt­tö­huo­nei­ta ei ole. Val­vot­tu­ja huu­mei­den käyt­tö­huo­nei­ta on ol­lut muu­al­la Eu­roo­pas­sa jo 1980-lu­vul­ta as­ti. Tut­ki­mus­ten mu­kaan huo­neet ei­vät ole li­sän­neet huu­me­kaup­paa tai ri­kol­li­suut­ta nii­den lä­hiym­pä­ris­tös­sä. Sen si­jaan nii­hin on ha­keu­tu­nut päih­tei­den käyt­tä­jiä, jot­ka muu­toin ovat ol­leet ter­vey­den­huol­lon vai­ke­as­ti ta­voi­tet­ta­vis­sa.

Huu­me­riip­pu­vuus on kroo­ni­nen sai­raus, sii­tä ei voi kos­kaan pa­ran­tua, mut­ta sii­tä voi toi­pua. Huu­me­riip­pu­vuu­det joh­ta­vat hoi­ta­mat­to­ma­na kuo­le­maan. Vuon­na 2020 Suo­mes­sa kuo­li huu­mei­siin 258 hen­ki­löä. Suu­rin osa näis­tä oli myr­ky­tys­kuo­le­mia, jois­ta ai­na­kin osa oli­si voi­tu es­tää käyt­tö­huo­neil­la. Sen li­säk­si, et­tä huu­mei­den­käyt­tö ai­heut­taa hait­to­ja it­se käyt­tä­jäl­le, on sil­lä vai­ku­tus­ta myös käyt­tä­jän lä­hi­pii­riin. Jo­kai­nen huu­mei­den­käyt­tä­jä on jon­kun mei­dän lap­si, puo­li­so tai per­heen­jä­sen.

Kos­ka huu­mei­den­käyt­tö­huo­neet saa­vat ni­me­nä jo ai­kaan mie­li­ku­van ni­me­no­maan vain käyt­töön suun­ni­tel­lus­ta ti­las­ta, oli­si­kin syy­tä miet­tiä, te­ki­si­kö ni­mi­tyk­sen muu­tos nii­den ole­mas­sa olos­ta hy­väk­syt­tä­väm­pää. Ikäih­mis­ten asi­a­kas­neu­von­ta on Oh­ju­ri, voi­si­ko huu­mei­den käyt­tö­huo­nei­den nimi ol­la esi­mer­kik­si Nurk­ka­ri, nar­ko­maa­nien neu­von­ta­pis­te.

Ih­mi­sar­vo on meil­lä kai­kil­la yh­tä­läi­nen. Myös huu­mei­den käyt­tä­jien. Päih­de­riip­pu­vuus vaa­tii te­ho­kas­ta hoi­toa ja sen hoi­don tu­lee ol­la yh­tä tär­ke­ää kuin mui­den­kin sai­rauk­sien.

San­na Kaup­pi­nen

Edus­kun­ta­vaa­lieh­do­kas, SDP

Ii­sal­mi