Kääntäjä on usein näkymätön hahmo. Tätä on alalla usein pidetty tavoitteenakin. Esimerkiksi tv-ohjelman kääntäjäänhän kiinnitetään huomiota yleensä vasta sitten, kun katsoja huomaa – tai luulee huomaavansa – käännöksessä virheen, jota sitten suureen ääneen taivastellaan kääntäjän tyhmyyden ihmettelyn ohessa.
Lukija ei usein näe kääntäjää, mutta ammattitaitoinen kääntäjä kyllä miettii, kenelle käännöstä kirjoittaa. Todellisuudessa oman työn vastaanottajaa ei silti monestikaan kohtaa. Eikä elävässä elämässä yleensä törmää omiin käännöksiinsäkään. Kerran tosin kävi niinkin: Etsin tietoa jostakin aiheesta käännöstä varten, ja riemastuin, kun löytyi uskottavan näköinen ja kattava lähdeteksti. Hyvän tovin sitä selailtuani ja toisen hetken arkistojani kaiveltuani totesin, että minähän sen olin kääntänyt. Tekstejä tulee ja menee; käännökset lentävät pesästä. Kaikesta ei jää vahvoja muistijälkiä.
Veikkaisin, että valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielipalveluissa on nyt Nato-kantojen käännösten kanssa ollut tavanomaista jännemmät paikat, kun koko maailman huomio on Suomen päätöksessä.
Mutta sitten ovat erikoistilanteet. Hetket, kun kammiossaan yksin kirjoitteleva kääntäjä pääsee niin lähelle ajankohtaisia tapahtumia, että eetterissä sinkoilevat uutiset hipovat nenänpäätä. Joitain vuosia sitten esimerkiksi olin käännöstiimissä, jossa seurattiin muutaman intensiivisen viikon ajan laajaa kiinnostusta herättänyttä tilannetta. Tilanne eli ja töitä tuli. Tiedotteita ja uutisia käännettiin pikavauhtia, ja omat käännökset levisivät isolle lukijakunnalle maailmalle. Veikkaisin, että valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielipalveluissa on nyt Nato-kantojen käännösten kanssa ollut tavanomaista jännemmät paikat, kun koko maailman huomio on Suomen päätöksessä.
Sanna Marin totesi joskus pääministerikautensa loputtomista poikkeustilanteista, että myrskyn silmässä on rauha, jossa on hyvä keskittyä olennaiseen. Jokin tämän tyyppinen tunne liittyy myös näihin tavallista näkyvämpiin ja usein kiireellisiin käännöksiin. Oma ammattitaito ikään kuin tihenee ja tiivistyy, keskittyminen on huipussaan. Hetken ajan näkymätön kääntäjä on lähempänä kaiken keskipistettä.
Veera Hämäläinen