SDP Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Tuomas Timonen.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa viimein pitkään valmistellun sote-uudistuksen. Kentällä valmistaudutaankin jo täyttä päätä tammikuussa järjestettäviin aluevaaleihin.  

Kesäkauden aikana tapahtui Suomen politiikassa varsin merkittäviä ja historiallisia liikahduksia, kun toista kymmentä vuotta vatvottu sote-uudistus saatiin viimein maaliinsa. 

Tarkalleen ottaen eduskunta hyväksyi Marinin hallituksen sote-uudistusta koskevan esityksen 23. kesäkuuta ja sitä koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.7. alkaen. 

Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot. Päättäjät niihin valitaan 23. tammikuuta 2022 järjestettävissä aluevaaleissa. 

Aluevaltuuston koko määrittyy hyvinvointialueen asukasluvun mukaan siten, että Pohjois-Karjalan aluevaltuustoon valitaan 59 valtuutettua ja Pohjois-Savoon 69. Ehdokkaita puolueet voivat asettaa vaaleihin 1,25-kertaisen määrän eli Pohjois-Karjalassa käytännössä 74 ehdokasta ja Pohjois-Savossa 87. 

Uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Valtuustot päättävät hyvinvointialueidensa sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä. Ensimmäisten vaalien jälkeen aluevaalit siirtyvät jatkossa toimitettaviksi kuntavaalien yhteyteen. 

Erilaiset vaalit

SDP:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Tuomas Timonen näkee aluevaalit tärkeänä vaikuttamisen kanavana ja toivookin, että ehdolle saataisiin vahvoja ehdokkaita kaikilta alueilta. 

– Ehdokkuuden edellytyksenä ei ole pelkkä sote-asiantuntemus vaan myös alueellisen edunvalvonnan näkemys on tärkeää, Timonen korostaa. 

Aluevaltuustoissa päätetään varsinkin alkuvaiheessa tärkeistä sote-palveluverkkoon liittyvistä asioista, joten vahvaa osaamista ja edunvalvontaa tarvitaan.

– Tällä hetkellä piirijärjestö miettii, miten ehdokasmäärät jyvitetään alueelliset ja muut painotukset huomioiden. Viime kädessä ehdokasasettelun vahvistaa syksyn piirinkokous. Tarvittaessa järjestetään lisäksi alueellisia vaaleja, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin ehdokaspaikkoja eikä asettelusta päästä muutoin sopimukseen, Timonen kuvaa vaalien lähtökohtia. 

Timosen mukaan piirikokous järjestetään näillä näkymin marraskuussa, mutta sen tarkempi ajankohta on vielä avoin. Aluevaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on joka tapauksessa 14.12. Ehdokasasettelu ja -numerot vahvistetaan 23.12.

Timosen mukaan on selvää, että ehdolle asettuvissa on näkyvässä asemassa olevia kuntapoliitikkoja ja kansanedustajia. Timonen pitää SDP:n menestymisen mahdollisuuksia valtakunnallisesti hyvinä. 

Puolueiden voimasuhteisiin tulee vaikuttamaan erityisesti se, että Helsingin kaupunki ei muodosta hyvinvointialuetta eikä siten ole aluevaaleissa mukana.  

– Helsingissä kokoomus ja vihreät ovat olleet perinteisesti vahvoja puolueita. Siellä on kuitenkin 330 000 äänestäjää, jotka jäävät nyt näiden vaalien ulkopuolelle, Timonen laskee. 

Pohjois-Karjala pioneerina

Tällä hetkellä sote-uudistus on sellaisessa vaiheessa, että hyvinvointialueet ovat jo asettaneet väliaikaiset toimielimensä valmistelemaan hyvinvointialueensa käynnistymisen kannalta välttämättömiä toimia. Pohjois-Karjalassa väliaikainen valmistelutoimielin koostuu Siun soten viranhaltijoista. 

Uudistuksen myötä esimerkiksi Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi, jolle tehtävät siirtyvät 1.1.2023. Pohjois-Karjalassa tilanne on siinä suhteessa toisenlainen kuin useimmissa muissa maakunnissa, että täällä Siun sote -kuntayhtymä on vastannut jo nyt kaikista hyvinvointialueelle siirtyvien tehtävien järjestämisestä. 

– Esimerkiksi Pohjois-Savossa  taas työ on isompi, koska siellä soten erityispalveluita on ollut järjestämässä useita eri kuntayhtymiä, Timonen toteaa. 

JOENSUU / Arto Miettinen