Porokylän Leipomo Oy on julkaissut 40-vuotishistoriikin Aikamatka elämysleipuriksi, jossa kuljetaan vaiheikas matka pienestä kyläleipomosta Suomen arvostetuimman leivän leipojaksi ja gluteenittomien tuotteiden tekijäksi.
Vielä 1980-luvulle tultaessa Suomessa oli paljon pieniä paikallisia leipomoita. Leipuritaidot ja taikinajuuri kulkivat perintönä sukupolvelta toiselle. Niin myös Eero, Martti ja Pertti Kärki ehtivät jo poikasina saada tuntumaa leipurin ammattiin. Kun Nurmeksen Porokylässä tuli myyntiin pieni Eilan kotileipomo, Kärjen veljekset näkivät tilaisuutensa tulleen.
Nurmeksen Puistotiellä töitä tehtiin alkuun pienellä porukalla. Kasvuun veljekset eivät kurotelleet. Paljon puhuva on Eero Kärjen haastattelu Karjalan Maa -lehdessä vuonna 1986. Kärki pohtii haastattelussa, ettei leipomotuotteiden markkinointi Nurmeksen ja Valtimon ulkopuolelle ollut ensinkään suunnitelmissa.
Myyntimies Ari Kukkosen VW Polon takakonttiin sopivat ensimmäiset sadat karjalanpiirakat. Sittemmin menopelit vaihtuivat ja tavaratilat suurenivat. Pian ei myyntimiehelle riittänyt Hiacekaan, perään piti kytkeä jo kuomuperäkärry. 1990-luvulla Porokylän Leipomossa tehtiin myös merkittäviä tilojen ja tuotannon laajennuksia.
Väänänen mukaan
Porokylän Leipomon tarinan pääjuoneen limittyvät myös Timo Väänäsen varhaiset edesottamukset leipomoyrittäjänä. Nuoren miehen laajentuneet bisnekset Satakunnassa sakkasivat, kun hänen isänsä kanssa yhteisesti omistama leipomo ajautui konkurssiin.
Väänäsestä tuli Porokylän Leipomon omistaja, kun Väänäsen leipomo Brahean Paakarit osti itseään kolme kertaa suuremman Porokylän Leipomon vuonna 2006. Väänäsen omistuksessa Porokylä jatkoi kasvuaan ja tilat olivat jälleen kerran käymässä ahtaiksi.
Myyntimies Ari Kukkosen VW Polon takakonttiin sopivat ensimmäiset sadat karjalanpiirakat.
Leipomon pysyminen Ylä-Karjalassa ei ollut enää itsestäänselvyys; uutta tonttia leipomolle katsastettiin sekä Kontiolahdelta että Joensuusta. Kun Nurmeksen kaupunginjohto sai vihiä moisista aikeista, alkoi tapahtua. Nurmeksen kaupunki lunasti Porokylän Leipomon vanhemman osan ja vastasi laajennusosan rakentamiskustannuksista.
Porokylän Leipomosta tuli kaupungin vuokralainen, vanhan kiinteistön myynnillä leipomo vapautti varallisuutta tarvittaviin koneinvestointeihin. Kultasuoneen Porokylän Leipomo osui vuonna 2014 aloittaessaan gluteenittomien leivonnaisten valmistuksen.
Gluteeniton kasvuharppaus
Kun Väänänen vuonna 2006 osti Porokylän Leipomon, Porokylässä ja Braheassa töitä teki yhteensä noin 50 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli lähes 6 miljoonaa euroa.
Vuoteen 2018 tultaessa Väänänen kävi mielessään Jakobin painia – myydäkö yritys vai vieläkö löytyy energiaa jatkaa. Leipomossa jo talouspuolen ammattilaisena työskennellyt Eero Kärjen poika Erik Kärki oli valmis ottamaan vetovastuun leipomosta. Väänänen oli hyvillään yrityksen päätymisestä perustajasukuun.
Vuonna 2022 Porokylän Leipomon liikevaihto oli 22,8 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskenteli 180 elämysleipuria. Yhtiön kolmas leipomoyksikkö Lieksan Kerantiellä valmistuu alkukesällä 2023 työllistäen alkuun 20 henkilöä.
– Elämysleipurimme ovat tehneet työtä, jolla on merkitystä ja joka on kantanut meitä – erityisen hyvää kasvu on ollut ruisleivissä. Tässä mielessä Porokylä on edennyt yleisen trendin vastaisesti, Erik Kärki tiivistää kirjassa yhtiön kehityssuuntaa.
Porokylän Leipomon 40-vuotishistoriikin on kirjoittanut toimittaja, yrittäjä Sirkka-Liisa Aaltonen. Teoksen graafinen suunnittelu ja taitto on Sari Kaijan käsialaa. Kirjan pohjoiskarjalaisten tekijöiden ryhmään kuuluu myös valokuvaaja Jarno Artika.
