JOENSUU / Pia Paananen
Suomessa ortodoksisuus on kiinnostanut jo pitkän ajan kulttuuriväkeä. FT yliopistonlehtori Helena Kupari on tutkinut ortodoksiseen kirkkoon liittyneiden kulttuurialan ammattilaisten uskonnollisuutta.
Runoilija Pentti Saarikoski, kirjailijat Elina Karjalainen, Eira Molberg, Hellevi Salminen, ja Joel Haahtela. Muusikko Samuli Edelmann, toimittaja Taina West, näyttelijä Eija Vilpas, ohjaaja Kalle Holmberg, kuvataiteilija Tuuli Luukas – ja heidän lisäksi moni muu.
Suomalaisten kulttuuritoimijoiden kiinnostus ortodoksisuutta kohtaan on ollut näkyvä, pitkäaikainen ilmiö. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella yliopiston lehtorina syksyllä 2022 aloittanut Helena Kupari, 45, on tutkinut viime vuosina aihetta.
– Tutkittavani ovat eri alojen taiteilijoita, toimittajia, tiedottajia, tutkijoita sekä opettajia, jotka ovat liittyneet ortodoksikirkkoon aikuisiällä ja joiden kääntymisestä on kulunut jo pitempi aika.
Tyypillinen tarina ortodoksisuuden löytämisestä korostaa jumalanpalvelusta, kauneusarvoja, mysteerien ulottuvuutta, ihmiskäsitystä ja kokemusta pysyvyydestä. Usein ortodoksisuuteen tutustumiseen liittyy myös yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet.
Ortodoksisuuteen tutustuminen on samalla osa oman suvun historiaan ja perinteisiin tutustumista ja samalla karjalaisen identiteetin vahvistamista.
Kaikkea tätä yhdistää kokemuksellisuus, joka nousee haastattelututkimuksessa keskeisesti esille.
– Paasto ja rukouselämä ikoneineen tai kirkkolaulu ovat kokemuksellisia ja kehollisia. Sen sijaan, että pyrkisi uskomaan täydesti, arjessa tehdään uskonnolliseen elämäntapaan liittyviä tekoja. Tekemisen ja niiden liittyvien kokemuksien kautta syntyy muutoksia myös uskomisessa, Kupari selvitti.
Arjessa näkyvää uskoa
Ortodoksisen elämäntavan omaksuminen näyttäytyy Kuparin aineistossa prosessina, jossa tärkeällä sijalla ovat rituaalien opettelu, uusi ymmärrys henkisen ja materiaalisen välisestä suhteesta sekä kilvoittelun ajatus.
– Haastateltavien kääntymiskokemuksista oli aikaa. He reflektoivat tarkasti ja kriittisesti omaa suhdettaan uskontoon ja ortodoksikirkkoon.
Myös kirkkoon tutustumisaikaiset elämäntilanteet ja usein niihin liittyvät erilaiset elämän käännekohdat tulevat esille. Sosiaalinen verkosto on myös merkittävä:
– Tulee joku kollega tai ystävä, ja kutsuu mukaan Valamoon lomalle tai opiston kurssille tai seurakunnan tilaisuuteen. Tai ortodoksisuuteen tutustuminen on samalla osa oman suvun historiaan ja perinteisiin tutustumista ja samalla karjalaisen identiteetin vahvistamista, Kupari kertoo.
Kupari on todennut uskontotieteen kentällä tutkimusaukon, ja toivoo että jatkossa kääntymiskokemuksia tutkittaisiin laajemmin, näin saataisiin selville esimerkiksi se miten yleispäteviä kulttuuriammattilaisten kokemukset ovat.
20-vuotias Karjalan teologinen seura
Helena Kuparin esitelmä käynnisti Karjalan teologisen seuran (KTS) alkamassa olevan 20-vuotisjuhlavuoden.
Seuran puheenjohtaja Laura Kallatsa kertoo, että Karjalan teologisella seuralla on kaksi isoa periaatetta:
– Ensimmäinen on se, että olemme nimenomaan tieteellinen seura. Toinen perusperiaate on se, että toimintamme on ekumeenista.Yhdistyksemme jäseniksi ovat tervetulleita teologit ja teologiasta kiinnostuneet henkilöt sekä yhteisöt.
KTS toimii yhteistyössä teologista opetusta antavien laitosten ja alueella toimivien seurakuntien kanssa. Yhdistyksen keskeistä toimintaa ovat julkaisutoiminta, valtakunnallisestikin merkittävien symposiumien järjestäminen, hiljattain käynnistyneet seuran opiskelijajäsenille suunnatut opiskelijaillat ja perinteiset, erilaisia luentoja sisältävät kaikille avoimet yleisöillat:
– Tällä kertaa kuulimme uskontotieteilijän ortodoksisuuteen liittyvän luennon, seuraavalla kerralla yleisöillan luennoija on teologian tohtori Arto Hämäläinen, ja hän tulee helluntaiseurakunnasta ja puhuu lähetyskäskystä, Kallatsa kertoo.
Artikkeli on julkaistu 2.2.2023 ilmestyneessä Viikko Pohjois-Karjalassa.
