Kiteen Puhokseen rakennetaan miljoonaluokan bioter­mi­naa­li­ko­ko­naisuus

Kiteen Puhokseen rakennetaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kiteen kaupungin osarahoituksella Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen multimodaalinen bioter­mi­naa­li­ko­ko­naisuus.

Ter­mi­naa­li ra­ken­ne­taan Ki­teen kau­pun­gin omis­ta­mal­le Pu­hok­sen te­ol­li­suus- ja sa­ta­ma-alu­eel­le, ja ko­ko­nai­suut­ta voi­vat hyö­dyn­tää kaik­ki toi­mi­jat ta­sa­puo­li­ses­ti. Hank­keen tu­lok­se­na alu­eel­le ra­ken­ne­taan rai­de- ja sa­ta­mainf­rast­ruk­tuu­ri, ope­roin­ti­a­lu­eet, kun­nos­te­tut ties­töt sekä bi­o­ter­mi­naa­li­a­lue.

Hank­keen ko­ko­nais­kus­tan­nu­sar­vio on 5,5 mil­joo­naa eu­roa, mikä te­kee sii­tä ko­ko­luo­kas­saan kaik­kien ai­ko­jen suu­rim­man yk­sit­täi­sen Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­lii­ton myön­tä­män EU-ra­hoit­tei­sen ke­hit­tä­mis- ja in­ves­toin­ti­hank­keen Poh­jois-Kar­ja­las­sa.

In­ves­toin­ti­hank­keen tu­ke­na toi­mii Kes­tä­vien ja in­no­va­tii­vis­ten rat­kai­sui­den ke­hit­tä­mi­nen­han­ke, jos­sa ke­hi­te­tään bi­o­ter­mi­naa­lin toi­min­taa ja ra­ken­ne­taan alu­eel­le tun­nis­tet­ta­va brän­di. Ra­hoi­tuk­sen avul­la ter­mi­naa­li on mah­dol­lis­ta ra­ken­taa ko­ko­nai­suu­te­na.

Rakennemuutoksia

Ki­teel­lä on pit­kät pe­rin­teet me­kaa­ni­ses­sa puun­ja­los­tuk­ses­sa, jota ra­ken­ne­muu­tok­set ovat sit­tem­min ra­vis­tel­leet.

2000-lu­vun alus­sa Ike­an ali­hank­ki­ja­na pit­kään toi­mi­neen, yli 100 hen­ki­löä työl­lis­tä­neen Ha­vu­kai­nen Oy:n tie nou­si pys­tyyn. Vuon­na 2011 kon­kurs­sin teki las­tu­le­vy­fir­ma Pu­hos Bo­ard Oy. Työt lop­pui­vat liki 100 ih­mi­sel­tä. Vuon­na 2019 ot­si­koi­hin Stora En­son Ki­teen sa­hal­ta vail­le työ­tä jäi 121 hen­ki­löä.

Ki­teel­lä on pit­kät pe­rin­teet me­kaa­ni­ses­sa puun­ja­los­tuk­ses­sa, jota ra­ken­ne­muu­tok­set ovat sit­tem­min ra­vis­tel­leet.

Sit­tem­min Ki­teel­lä on ja­los­tet­tu puu­ta, muo­via, me­tal­lia, ke­mi­aa, hen­gen ja ruu­miin ra­vin­toa. Vii­mek­si hel­mi­kuun alus­sa val­ta­kun­nan ot­si­koi­hin nou­si Ki­teen Mato ja Mul­ta Oy, joka pal­kit­tiin Pe­las­ta Itä­me­ri -pal­kin­nol­la ruo­ko­poh­jai­sil­la kui­vik­keil­la ja kas­vu­a­lus­toil­la hii­li­ja­lan­jäl­keä pie­nen­tä­vä­nä yri­tyk­se­nä.

Myös pa­kas­te­kui­vau­sy­ri­tys Nor­dic Free­ze Dry Oy on Suo­men en­sim­mäi­nen te­ol­li­sen mit­ta­kaa­van pa­kas­te­kui­vaus­lai­tos ja Hiil Oy start­taa Ki­teen Pu­hok­ses­sa jä­te­puun kier­rät­tä­mi­sen ja hiil­lyt­tä­mi­sen te­ol­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa vuo­teen 2026 men­nes­sä. Vii­me vuo­den lo­pul­la jy­väs­ky­lä­läi­nen Ais­ti Cor­po­ra­ti­on tie­dot­ti aloit­ta­van­sa akus­tiik­ka­le­vy­jen te­ol­li­sen tuo­tan­non luon­non­kui­duis­ta Pu­hok­ses­sa.

Suksitehdas vetonaulana

Kir­sik­ka­na Ki­teen ka­kus­sa on tu­le­vai­suu­de­nus­koa lu­jit­ta­va Kar­hun suk­si­teh­das, jon­ka alu­e­po­li­tiik­ka siir­si ai­ka­naan vuon­na 1972 As­ko­las­ta Ki­teel­le. Raa­ka-ai­ne oli tuol­loin koi­vu ja si­tä­hän Kes­ki-Kar­ja­las­sa riit­ti.

– Jo vuo­den 1974 Fa­lu­nin MM-ki­sois­sa Ruot­sin Tho­mas Mag­nus­son hiih­ti muo­vi­suk­sil­la kul­taa. Muo­vi is­ki läpi ja mul­lis­ti ker­ral­la koko suk­si­te­ol­li­suu­den, taus­toit­taa Ki­teen suk­si­teh­taan toi­mi­tus­joh­ta­ja Har­ri Kir­ves­nie­mi.

2017 Kir­ves­nie­mi ryh­tyi tuo­te­ke­hi­tys­ryh­män­sä kans­sa ke­hit­tä­mään met­sä­suk­sia Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien tar­pei­siin. Myö­hem­min tuli tie­to, et­tä suk­sia tar­jo­taan NA­TOn kil­pai­lu­tuk­seen.

– Jou­lu­kuus­sa 2022 Na­ton Lu­xem­bur­gin toi­mis­tol­ta tuli säh­kö­pos­ti. Mei­dän suk­si oli va­lit­tu NATO-suk­sek­si. Pian sen jäl­keen Puo­lus­tus­voi­mil­ta tuli ti­laus.

Suk­si­ti­lauk­sen myö­tä tuo­tan­toon rek­ry­toi­tiin kym­men­kun­ta uut­ta työn­te­ki­jää. Suu­rin osa Puo­lus­tus­voi­mien ti­laa­mas­ta 8200 suk­si­pa­ris­ta on jo val­mii­na. Li­sä­ti­lauk­sia niin ko­ti­maan va­rus­kun­nis­ta ja NATO-mais­ta.

Leveämmät hartiat

Kes­ki-Kar­ja­lan Ke­hi­ty­syh­tiö KE­TIn lak­kaut­ta­mi­ses­ta pää­tet­tiin vuon­na 2022, kun yri­tys­ke­hit­tä­mi­seen ha­lut­tiin isom­mat har­ti­at ja sel­lai­set tar­jo­si Bu­si­ness Jo­en­suu Oy. Ki­tee on teh­nyt yh­teis­työ­tä Bu­si­ness Jo­en­suun kans­sa hie­man yli vuo­den, ja täs­sä ajas­sa on saa­vu­tet­tu huo­mat­ta­via tu­lok­sia.

Yri­tys­ten in­ves­toin­ti­tu­ki­ha­ke­muk­sia Bu­si­ness Jo­en­suu oli val­mis­te­le­mas­sa Ki­teen alu­eel­la yh­teen­sä noin 20 mil­joo­nan edes­tä. Hel­mi­kuun lo­pul­la Poh­jois-Kar­ja­lan maa­kun­ta­lii­ton yh­teis­työ­ryh­mä puol­si Ki­teen kau­pun­gin ha­ke­maa JTF-in­ves­toin­ti­ra­hoi­tus­ta.

On­nis­tu­mi­sek­si pi­tää las­kea myös Väy­lä­vi­ras­ton ai­em­man pää­tök­sen ruk­kaa­mi­nen kos­kien Syr­jä­sal­men rau­ta­tie­sil­taa. Uu­den ra­ta­lin­jauk­sen an­si­os­ta VR:n ta­va­ra- ja hen­ki­lö­lii­ken­tee­seen tu­lee vain joi­den­kin viik­ko­jen kat­ko. Al­ku­jaan Väy­lä­vi­ras­to ar­vi­oi lii­ken­teen ole­van poik­ki usei­ta kuu­kau­sia.

– Kar­ja­lan ra­dan mer­ki­tys on ää­rim­mäi­sen tär­keä ta­va­ra­lii­ken­teel­le ja myös mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen yli puo­lel­le mil­joo­nal­le vuo­tui­sel­le mat­kaa­jal­le. Uu­si Syr­jä­sal­men sil­ta var­mis­taa mei­dän saa­vu­tet­ta­vuu­tem­me, lin­jaa Ki­teen tek­ni­nen joh­ta­ja Kari Si­po­nen.