Outokummun vankileiriltä vapautuvat vangit

Vankileirin koko vaihteli. Tässä Outokummun leiriltä vapautuvia vankia yhteiskuvassa. (Kuvalähde: Työväen Arkisto)

Kesän ja syksyn 1918 Outokummussa toimi Kuopion kokoomaleiriltä tuotujen punavankien pakkotyöleiri, jossa kesän ja syksyn aikana pitemmän tai lyhyemmän ajan vietti noin 640 miestä.

Outokumpulaiset demarivaltuutetut Pentti Jääskeläinen, Jonna Nissinen ja Toivo Rissanen tutkivat vanhaa ilmavalokuvaa 1940-luvun alusta ja arvioivat missä kohtaa Kummun koulun ja kirjaston välissä sijaitsi Outokummun kansakoulu vuonna 1918. Sille koululle perustettiin 6.6.1918 Outokummun siirtolaksi kutsuttu ja unohdettu punavankileiri. Yritämme hetken selvitellä leirin historiaa.

Koulun toisessa päässä oli suojeluskunnan tilat ja toisessa päässä asuivat vangit ja leirin henkilökunta. Pihapiirissä oli sauna, jonne vangit pääsivät kerran viikossa lyhyeksi toviksi liian suurella porukalla ja eläinten jäljiltä oleva navetta, jota käytettiin rangaistuskoppina. Vuoden 1940 Ilmakuvassa kaikkia sen aikaisia rakennuksia ei näy, kansakoulun tiloissa toimi silloin kunnanvirasto ja koululaisilla oli uudet koulut samalla tontilla.

Myöhemmin kesällä siirtola vaihtui Työväentalolle Hovilankadulle, nykyisen Rauhanyhdistyksen paikalle. Lisäksi Pitkälahteen rakennettiin parakki, jossa osa vangeista asui kesäajan.

Outokummun siirtolan vangit tulivat Kuopion kokoomaleiriltä laivalla Varistaipaleen kanavan ja Juojärven kautta 1914 toimintansa aloittaneeseen Riihisaaren satamaan Viuruniemeen. Sieltä matka jatkui kävellen Outokumpuun.

Vangit tulivat rakentamaan kapearaiteista rautatietä Outokummusta Pitkälahteen. Savon Kansan Punikin Joulu 1919 kertoo ”että armon vuonna 1918 oli yleinen tunnussana porvariston keskuudessa, että pakkotyöhön punikit, pynäryssät, punaroistot”.

Outokummun kaivoksen kupari oli saatava liikkeelle, sillä Saksasta oli luvattu kuparia vasten elintarvikkeita, sotatarvikkeita ja lääkkeitä, joita Suomi tarvitsi. Suomen valtio oli sitoutunut rakentamaan Outokumpu-Juojärvi kapearaiteisen radan ja luovuttamaan sen AB Outokumpu Koppar – Outokummun Kupari Oy:lle. Radan rakennustehtävän sai armeijan insinööriesikunta. Töitä johti insinööri Hugo Larsson.

Outokummun siirtolan vankien eli Larssonilla käytössä olevan työvoiman määrä vaihteli koko ajan. Jo ensimmäisestä 300 vangin saapumiserästä laitettiin valtaosa huonokuntoisempia jonkun viikon päästä takaisin Kuopioon. Kesäkuun lopussa vankeja tuli lisää 280. Leirillä oli myös espanjantautia ja pilkkukuumetta, ja niihin ja muihin sairauksiin ja heikkouteen kuoli 50 vankia.

Outokumpu / Pia Paananen

Lue juttu kokonaisuudessaan lehdestä 15/2021