Irmeli ja Jaakko Teppo palasivat monien muistojen paikalle Joensuun Ruplalle viime perjantaina.

Irmeli ja Jaakko Teppo palasivat monien muistojen paikalle Joensuun Ruplalle viime perjantaina.

Ruplan kerhotalo Joensuun Sepänpihassa on nähnyt pitkän historiansa saatossa monet juhlat ja peijaiset. Yksi arvokas luku ja eräänlainen ympyrän sulkeutuminen tähänkin rikkaaseen perinteeseen saatiin viime perjantaina, kun kerhotalon saliin palasi Huumorin ytimessä -iltamakiertueen tiimoilta koko kansan rakastettu kuplettitaiteilija Jaakko Teppo. 

Vaikka kansantaitelija itse on jättänyt esiintymislavat kiertueella pojilleen Iljalle ja Johannekselle Kaukolasipartioineen, niin Ruplan talolla on silti miehen menneisyydessä erityinen paikkansa. Samaisella kerhotalolla nimittäin tanssittiin Jaskan ja hänen vaimonsa Irmelin häitä vuonna 1981, siis melko tarkalleen 35 vuotta sitten.

– Täällähän meidät on pastoroitu 6.6.1981, henkikirjoittaja Kovalainen toimitti vihkimisen, kun emme siihen aikaan kirkon jäseniä olleet, Jaska ja Irmeli vahvistavat samaisessa Ruplan kahviossa nyt 35 vuotta vanhempana ja viisaampana.

Kolmas viisas seurueessa on aito ja oikea Toivo ”Topi” Ryynänen, jonka hahmo vilahtelee monessa Jaakko Tepon kuolemattomassa laulussa. Lähtökohdat eivät siis voi olla kovin huonot sen muistelemiseen, että mistä sitä lähdettiin ja miten tähän on tultu.

Pohjois-Karjala-lehden lukijoille kiinnostava kuriositeetti tähän tarinaan on sekin, että Irmeli työskenteli lehden palveluksessa toimittajana hyvän matkaa 1970–80-luvuilla.

Alkumatkaa

Palataan siis aluksi Iisalmeen, sieltähän Jaska maailmalle ponnisti.

Iisalmen Peltosalmen kylässä syntynyt ja kasvanut poika opiskeli itsensä ensin koneinsinööriksi, mutta veri veti lavoille. Kuplettilaulun Suomen mestaruus Jaskalle tulikin vuonna 1978, ja pian tie koko kansan viihdetaitelijaksi oli auki.

Irmeli puolestaan varttui Jaskan kanssa samoilla kulmilla – tarkalleen ottaen Vieremän pitäjän Marttisenjärven rannalla. Joensuuhun hän ehti kuitenkin muuttaa jo opiskelemaan ja töihin 1970-luvun alussa.

– Taisin aloittaa Pohjois-Karjala-lehdessä vuonna 1970. Olin aluksi Variksen Kaukon sijaisena kuvaajan työssä, mutta loppujen lopuksi tein kaikenlaista hommaa oikolukemisesta toimittajan töihin. Variksen Kaken ohella siellä oli siihen aikaan semmoisia nimiä kuin Tahvanaisen Saku, Piiparisen Pentti, Siltasen Väinö ja Pikkaraisen Kari, Irmeli palauttelee mieliin oman työtaipaleensa alkumetrejä.

Teksti ja kuva: Arto Miettinen

Lue lisää lehden nrosta 43/2016

Share This