Marjukka Konttinen-Lappalainen (vasemmalla) lähti heti lokakuun alussa mukaan Kiteen vastaanottokeskuksen vapaaehtoistoimintaan. Joulukuussa syyrialaislähtöinen tuttavaperhe tuli kylään, ja illan aikana tutustuttiin puolin ja toisin eri maiden ruokakulttuureihin.

Marjukka Konttinen-Lappalainen (vasemmalla) lähti heti lokakuun alussa mukaan Kiteen vastaanottokeskuksen vapaaehtoistoimintaan. Joulukuussa syyrialaislähtöinen tuttavaperhe tuli kylään, ja illan aikana tutustuttiin puolin ja toisin eri maiden ruokakulttuureihin.

Kiteen Koivikolla entisissä ammattiopiston tiloissa olevaan Suomen Punaisen Ristin ylläpitämään vastaanottokeskukseen tulivat ensimmäiset asukkaat lokakuun alussa. 

Kiteen vastaanottokeskuksen 276 paikasta oli joulukuussa täytetty 273, eli käytännössä on täyttä. Perheiden yksittäisiä lähisukulaisia voidaan vielä ottaa harkinnan mukaan, mutta yksittäisiä perheiden asunnoissa olevia paikkoja ei voida täyttää.

– Perhekäsitys on erilainen, ydinperheen sijaan on koko suvun turvaverkko, selvittää alusta asti Koivikolla töissä ollut vastaava  ohjaaja Juha Forsblom. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän vaikutusvaltaa.

Tilat omistava Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on ulkomaalaisviraston rahoituksella aloittanut remontin, jossa päärakennuksen tähän asti tyhjänä ollut luokkasiipi muutetaan jopa sadan hengen majoitustiloiksi.

– Tilat valmistuvat helmikuun puolivälissä, mutta mitään tietoa ei ole milloin ja ketä tänne sijoitetaan, sanoo Forsblom.

Tulijoiden virta on talven edetessä laantunut, mutta joitakin vastaanottokeskuksia ollaan mahdollisesti lakkauttamassa.

Koivikon asukkaat ovat pääosin lapsiperheitä. Pienin lapsista on Pohjois-Karjalassa marraskuussa syntynyt, Puhoksen koulussa kieltä oppimassa on viitisenkymmentä 6 – 16-vuotiasta.

Työpaikkoja ja vapaaehtoistoimintaa

Työpaikkoja vastaanottokeskus on luonut seudulle suoraan kolmattakymmentä: oma toiminta työllistää kaksikymmentä ja lähikoululla on kaksi uutta työntekijää. Välillisesti työtä ja kannattavuutta on tullut ainakin lähikaupalle ja kauppa-autolle, keskustan kaupoille ja kuljetusyrityksille.

Lisäksi toiminnassa on mukana kymmeniä vapaaehtoisia, enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Alussa pääpaino oli esimerkiksi lahjoitustavaroiden lajittelussa ja jakamisessa sekä muussa käytäntöihin tutustuttamisessa, kuten yhdessä kaupassa käymisessä.

Asiointiin kavereita tarvitaan edelleen, ja myös lisääntyvään kerhotoimintaan. Alle kouluikäisille on aloitettu päivittäiset kerhot SPR:n leikkilähetti-toimintana. Lisäksi ohjaajien omaa ammattitaitoa hyödynnetään esimerkiksi musiikki- ja käsityökerhoissa.

– Aika mukavasti vapaaehtoisia on ollut, mutta jos jotain toivoisi vielä, niin aikuisille miehille liikunnan lisäksi jotain muutakin toimintaa, pohtii Forsberg.

Vapaaehtoisena voi toimia kukin omista lähtökohdistaan ja omalla osaamisellaan. Sitoutumista tarvitaan esimerkiksi kerhojen vetäjiltä, mutta myös satunnaisille apuvoimille on tarvetta. Listoilla on tällä hetkellä muutamia kymmeniä, osa toimii useammankin kerran viikossa.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua Lyyti-palvelun kautta internetissä, löytyy esimerkiksi haulla ’lyyti kitee’, sieltä voi suoraan valita sopivan ajankohdankin. Vapaaehtoiset sitoutuvat vaitioloon työsuhteisten tapaan, ja ovat talon puolesta vakuutettuja työskentelynsä aikana.

Teksti ja kuva: Riitta Mikkonen

Share This