Soitto kotiin! Puhelinkopit eivät ole museotavaraa vihreällä saarella. Ei muuta kuin kolikko pesään ja tarinoimaan.

Soitto kotiin! Puhelinkopit eivät ole museotavaraa vihreällä saarella. Ei muuta kuin kolikko pesään ja tarinoimaan.

Pohjois-Irlannin poliittinen ja aseellinen kuohunta ja uutiset siitä ovat jääneet 60-luvulla syntyneen mieleen kuin kärpänen liimapaperiin. Tilanne Belfastissa ja muuallakin Pohjois-Irlannissa on rauhoittunut aikapäiviä sitten, joten vanhat uutiskuvat on syytä siirtää taka-alalle.

Matkakohteena Pohjois-Irlanti on mitä parhain. Alueella on pitkä, mielenkiintoinen historia kahakoineen, sotineen päivineen ja tutustuminen siihen paikan päällä antaa syvyyttä konfliktin ymmärtämiseen. Kyllä tieto tuskaakin lisää, minkäs sille mahtaa, mutta luopuminen mustavalkoisista mielikuvista on väistämätöntä, jos haluaa ihmisiä ja heidän tekemisiään ymmärtää.

Ei Pohjois-Irlantiin matkustavan tietenkään tarvitse tehdä matkastaan pelkkää historian kurssia. Belfastissa voi nauttia irlantilaisesta pubielämästä, lupsakoista kävelykatutunnelmista ilman mitään paineita katolisten ja protestanttien vuosisatoja kestäneestä konfliktista. Hintataso on matalampi kuin Suomessa, joten mahansa saa täyteen senkin puolesta liikoja stressaantumatta. Kaduilla ei ole mitään sen kummempaa varottavaa kuin missä tahansa muuallakaan, varsinkaan, kun ei pimeällä tuppaudu paikoille, joissa vielä suljetaan portteja yöksi levottomuuksien ehkäisemiseksi.

Aiemmin Belfastissa oli vielä selvemmät rajat nationalistien ja unionistien asuinalueilla ja mellakat ja väkivallanteot olivat lähes jatkuvia. Jäänteitä tästä on vielä olemassa, mutta väkivallanteot liittyvät nyt enemmän rikollisuuteen kuin kansallismielisyyteen tai uskontoon.

Belfast on kuulu erityisen runsaasta katutaiteestaan. Graffiteja on paljon, monenlaisia. Kaiken, hämmentävänkin pohdiskelun keskellä on hienoa katsella kantaaottavia seinämaalauksia ja iskulauseita. Jos nyt ei aivan samalle kadulle niin puolen kilometrin päähän toisistaan sopivat nyky-Belfastissa niin unionistien kuin nationalistienkin kuvat ja tekstit. Vierailijan ei tarvitse ottaa kantaa puoleen tai toiseen, voi vain toivoa, että niin kuin tänne sopivat kaikki maalaukset, sopivat eri tavoin ajattelevat ihmisetkin.

Teksti ja kuvat: Leila M. Luukkainen

Lue lisää lehden nrosta 48/2016

Share This