Kemien koulurakennus alkaa olla tiensä päässä, ja siihen on täytynyt tehdä korjauksia sisäilmaongelmien vuoksi.

Tohmajärvellä Kemien, Tietäväisen ja Värtsilän kouluissa on mikrobivaurioita ja sisäilmaongelmia. Uuden koulukeskuksen rakentaminen pyritään aloittamaan vuonna 2018. Tätä ennen oppilaat jatkavat opiskelua vanhoissa koulutiloissa. Väistötiloille ei päättäjien ja asiantuntijoiden mukaan ole toistaiseksi tarvetta, vaikka henkilökunnalla ja oppilailla on ilmennyt oireilua.

Tohmajärven kunnan teknisen toimiston asiakirjoista selviää että ensimmäiset aistinvaraiset tutkimukset tehtiin Kemien kouluun elokuussa 2008. Vieras sisäilman haju todettiin, ja toimenpiteenä koulun sisäilmaa päätettiin arvioida uudelleen.

Kouluun on tehty Raksystems Anticimexin sisäilmatutkimukset keväinä 2009 ja 2011, sekä viimeisin Kärki sisäilmatalon kuntotutkimus joulukuussa 2015. Ympäristölautakunnan  pöytäkirjassa 9.6.2009 kerrotaan, että tuolloin tutkimusnäytteiden eri sienilaji- ja bakteeripitoisuudet eivät vielä ylittäneet hälyttäviä raja-arvoja, vaikka näytteistä löytyi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Korjaustoimenpiteitä esitettiin, ja ympäristölautakunta päätti toteuttaa korjaustoimet sekä ottaa seurantanäytteitä sisäilmasta.

Ongelma paisunut vuosien mittaan

Kemien koulun vuoden 2015 kuntotutkimus paljasti mikrobikasvustoa ja rakenneongelmia alapohjassa. Yläpohjassakin on ongelmia ja tuuletus on puutteellinen. Alakattotiloissa on muun muassa mineraalikuitulähteitä ja epätiiviitä läpivientejä. Sisätiloissa pinnoitteet ovat pääsääntöisesti ylittäneet teknisen käyttöikänsä. Tuloilman suodatustaso ei vastaa nykymääräyksiä.

Siun Soten terveystarkastaja Aki Hirvonen rauhoittelee Kemien koulun tilannetta.

– Rakenteessa on todettu mikrobeja alapohjassa ja sokkelirakenteessa, jotka ovat hyvin tyypillisiä löydöksiä vanhoissa kiinteistöissä. Niiden merkitystä on arvioitava rakennuskohtaisesti. Nyt tilannetta seurataan ja jatkotoimenpiteisiin on teknisellä puolella kokoajan valmiudet. Lisäparannuksia voidaan tehdä, jos näyttää että rakennuksessa on ongelmia.

Korjauksia tehty ja tehdään vielä

Tohmajärven kunnan tekninen johtaja Jorma Berg kertoo, että Kemien koululla on kesän aikana tehty korjauksia etenkin kahteen esikoululuokkaan, joissa sisäilmasta oirehtivia ihmisiä on ollut eniten.

– Jos Ilmanvaihto toimii rakennuksessa niin, että se tekee alipainetta huoneeseen, se pyrkii vetämään seinärakenteista korvausilmaa. Olemme tehneet tuuletusikkunoihin korvausilmaventtiileitä, joiden tarkoitus on tasata ulkoilman ja sisäilman välistä paine-eroa, jolloin korvausilma ei enää kulje rakenteiden kautta. Kaiken varalta olemme laittaneet tiloihin lisäksi tehokkaat ilmanpuhdistimet. Tiloja on myös uudelleenjärjestelty, imuroitu ja siivottu.

Ilmanvaihto onkin myös Aki Hirvosen mukaan olennainen tekijä sisäilman laadussa.

– Ilmanvaihdon säädöt ovat olennaisia. Tiloja ei saa pitää liian alipaineisena. Silloin ilmanvaihto ottaa korvausilmaa rakenteiden vuotokohdista, hän kommentoi.

– Totta kai kaikki parannukset parantavat ilmanlaatua. Kun kuitulähteitä on löytynyt ilmanvaihtolaitteista, niin pinnoittaminen vähentää kuitujen määrää sisäilmassa. Home on asia, johon enimmäkseen aina kiinnitetään huomiota, mutta todellisuudessa sisäilman laatu koostuu monesta tekijästä, hän lisää.

Bergin mukaan juuri pöly ja kuitu voivat olla sisäilmaoireiden aiheuttajia myös Kemien koulussa.

– Kuitulähteet pyritään poistamaan ilmanvaihtokoneista eli pinnoittamaan ihan lähiaikoina, Berg sanoo.

Korjattavaa Tietäväisen koulussakin

Tietäväisen koulun kuntotutkimus valmistui helmikuussa 2017. Toimeksianto tuli 2016, koska koulukeskuksen tiloissa koettiin sisäilmaongelmia ja hajuhaittoja.

Tutkimusraportin yhteenvedossa todetaan, että Tietäväisen puukoulun kellarissa on mittavasti kosteuden aiheuttamia vaurioita, eikä kellaritilojen käyttöä suositella ennen korjauksia. Ongelman korjaaminen vaatii rakenteellisia muutoksia, jotta kapillaarisesti rakenteissa nouseva kosteus saadaan hallintaan.

Sisätiloissa lattioita todettiin märiksi ja mikrobivaurioituneiksi. Liikuntasalin takana käytävällä hajuja tulee myös alapohjasta.

Kirjastossa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, ja ATK-luokan päätyseinästä löytyi märkää mineraalivillaa.  Myös lukion ja auditorion tiloista löytyi monia mikrobilähteitä. Lukiorakennuksessa todettiin useita sisäilmaa heikentäviä vaurioita laajalla alueella.

Jorma Berg tiedottaa, että Tietäväisen koululla on tänä vuonna tehty paljon toimenpiteitä ja lisää tehdään.

– Tänä vuonna Tietäväisen koulun korjauksiin on budjetoitu 60 000 euroa. Nyt summasta on käytetty noin 40 000. Lattioita on pinnoitettu käytävillä uusiksi ja jyrsitty liima-ainetta pois. Isoja tiivisteremontteja on tehty ja auditorion viereisen varaston lattiat on uusittu, Berg listaa.

Värtsilän koulussa myös sisäilmaongelmia

Värtsilään on tehty kuntotutkimus joulukuussa 2016. Tutkimusraportin yhteenvedon mukaan koulurakennuksen molemmissa osissa on aikakaudelle tyypillinen valesokkelirakenne, ja erityisen hankala tilanne on puukäsityöluokassa ja liikuntasalissa. Puukäsityön lattian rakenteessa ei havaittu betonivalua ollenkaan, vaan lattia on rakennettu suoraan hiekan päälle.

Koululla otettiin näytteitä pääasiassa ulkoseinän alaosan eristeistä rungon alajuoksun päältä, joista lähes jokaisessa näytteessä havaittiin selvää mikrobikasvustoa. Vaikka rakennuksen sisäpintoja on uusittu ja löytyneitä vaurioita korjattu, suurempia peruskorjauksia ei ole viime vuosina tehty. Ainoastaan koulun keittiö on uusittu vesivahingon vuoksi.

Uuden koulun rakennusprojekti alkaa 2018

Kunnanjohtaja Olli Riikonen kertoo, että jo ennen Kemien koulun kuntotutkimusta virkamiehillä oli näkemys, että koululle pitäisi tehdä peruskorjaus tai uudet tilat viereen samalle tontille.

– Kun paljastui, että meillä ei olekaan käsissä vain alakoulun korjausongelma, vaan myös koulukeskuksen kunto on huono, piti alkaa miettiä nopeita ratkaisuja, hän kertoo.

Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 13.3.2017 rakennuttaa Kemieen kokonaisuuden, johon voidaan sijoittaa esikoulu- ja alakoulutilat siten, että oppilaspohjassa on mukana Värtsilän koulu ja 5–6 luokkien osalta koko kunnan oppilaat. Kokonaisuuteen kaavaillaan myös yläkoulua, lukiota ja kirjastoa.

Suunnittelulinjaus Värtsilän koulun oppilassiirrosta johtuu Riikosen mukaan oppilaskehityksestä ja isoista peruskorjauksista.

– Kaikkeen ei ole mahdollisuutta. Tulevien käyttökustannusten kannalta on tehtävä myös ikävä kouluverkkoa supistava linjaus, Riikonen summaa.

5–6 -luokkalaisten opetuslinjaus yksissä tiloissa puolestaan perustuu Riikosen mukaan viimeisimpään opetussuunnitelmaan, jossa valinnaisaineita lisättiin alaluokille, ja kuudesluokkalaisille pakolliseksi ruotsi.

– Se olisi aiheuttanut kolmella luokka-asteella kolmessa ryhmässä tolkuttoman hankalat opetusjärjestelyt ja turhat kustannukset.

Oirekyselyitä teetetty 2016 ja 2017

Joulukuussa 2016 Attendon työterveyshoitaja Moona Pahkin teetätti Kemien koulun ja esikoulun henkilöstölle sisäilmakyselyn. Tutkimukseen vastasi viisi esiopetuksen työntekijää ja kahdeksan koulun työntekijää. Esiopetuksen opettajista 80 prosenttia oirehti viikoittain. Oireet olivat tyypillisiä sisäilmaan liittyviä oireita. 100% koki oireita ainakin joskus. Koulun kahdeksasta työntekijästä 88 prosenttia piti ilmanvaihtoa riittämättömänä ja 75 prosenttia sisäilmaa liian matalana, tunkkaisena ja kuivana.

Kemien 31 esikoululaiselle tehtiin Attendon oirekysely huhtikuussa 2017. Yhdeksällä heistä oli oireita, kuten nenäverenvuotoa, kurkun karheutta ja päänsärkyä. Yksi ei-oirehtiva havaitsi homeen hajua ja tunkkaisuutta tiloissa. Oireet ovat jokaisella alkaneet esikoulun alkamisesta viimeistään muutaman kuukauden kuluttua, osalla jo esikouluvuoden alussa, etenkin niillä lapsilla, joilla on ollut altistumista sisäilmaongelmiin aiemmin.

Tietäväisen koulun ja lukion työntekijöille sisäilmakysely teetätettiin 2017. Kyselyyn vastasi 27 työntekijää.

– Kyselyssä selvisi, että yli 80 prosenttia vastaajista oli kokenut työympäristöön liittyvää oireilua. Yleisimmät oireet olivat silmien kutina, kirvely tai ärsytys, äänen käheys, nenän vuoto, tukkoisuus tai ärsytys, ihon kuivuus tai punoitus sekä väsymys, Pahkin tiivistää.

Väistötiloja vai ei?

Väistötiloihin ei ole Riikosen, Bergin ja Hirvosen mukaan tarvetta.

– Kemiellä ja Tietäväisen koululla on tehty toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi. Kukaan ei ole sanonut, että väistötilat tarvitaan. Se on terveystarkastajan päätösvallassa, tällaista signaalia ei ole tullut että tilat pitäisi sulkea. Kyllä meidän pitää luottaa kunnallisessa päätöksenteossa asiantuntijoihin, eikä mennä fiilispohjalla, Riikonen toteaa.

– Tässä vaiheessa sisäilmatyöryhmän kanta on, että ei ainakaan toistaiseksi. Tällä hetkellä ei ole aihetta, ja jos jatkossa siltä näyttää, asiaa voidaan harkita. Jos osoittautuu että rakennuksissa on ongelmia joita ei voi muuten ratkaista, siihen täytyy olla valmius, kommentoi Hirvonen.

– Kantani on, että tiloja voi ehdottomasti käyttää ennen uuden koulun valmistumista ja väistötiloille ei ole tarvetta, Berg tiivistää.

 

Lasten oireet vaihtelevat päänsärystä vaikeisiin ihottumiin

Muutamat tohmajärveläiset vanhemmat kertovat lastensa oirehtivan usein eri tavoin. Vanhemmat myös kertovat, että oireet vähenevät tai häviävät loma-aikoina, mutta palaavat takaisin lukuvuoden alettua.

Osa vanhemmista kertoo, että lasten oireilut alkoivat jo Risteenhovin tai Käenpesän päiväkotitiloissa. Näiden lasten kohdalla oireet ovat jatkuneet Kemien koulutiloihin siirtymisen jälkeen.

– Lapselleni puhkesi atooppinen ihottuma Risteenhoviin siirtyessään ja Käenpesässä oireet pahenivat huomattavasti. Iho oli jatkuvasti vereslihalla, hyvin kutiseva ja laaja-alainen. Lapsellamme on todistus, jossa lääkärin allekirjoituksella lukee siirtokehotus toiseen hoitopaikkaan, jotta nähtäisiin aiheutuuko paha ihottuma hoitopaikasta. Tätä todistusta ei Tohmajärven kunta suostu noudattamaan tai edes kokeilemaan. Ei ole kuulemma perusteita.

Eräs vanhempi kertoo, että lapselle flunssa tuli heti ensimmäisen viikon jälkeen.

– Se voi tietenkin olla myös syysflunssaa. Viikko sitten alkoi nenäverenvuorot uudelleen, jotka alkoivat Käenpesässä. Nyt alkoi viime kevään jälkeen taas ensimmäinen nokkosrokkoreaktio, eräs vanhempi kertoo.

– Välillä nokkosrokkoreaktiot ovat olleet niin pahoja, että jouduimme päivystykseen, kun lapsella turposi kädet, jalat ja kasvot ihan muodottomiksi. Erikoissairaanhoidon lääkäri kertoi, että mitä todennäköisimmin oireilut ovat juurikin sisäilmaongelmiin liittyviä, sillä mitään oireita tai ongelmia ei ole ollut lomilla, hän jatkaa.

Muutamat vanhemmat kertovat lapsillaan esiintyvistä päänsäryistä kouluaikana.

– Toisella lapsellani on päänsärkyjä, joita oli myös viime vuonna. Hänellä on myös hyvä hajuaisti ja hän osaa kertoa, missä haisee aina pahiten home. Toinen lapsistani aloitti esikoulun ja hän oirehtii iholla. Iho on atooppinen ja kutiseva, eräs vanhempi kertoo.

– Meillä on kaksi lasta, ja kummallakin heistä oli viime lukuvuonna toistuvasti nuhaa ja tukkoisuutta, kurkkukipua, silmien kuivumista sekä kutinaa. Väsymystä, ärtyisyyttä ja päänsärkyä on ollut myös. Lapsilla oli toistuvasti flunssaa, hengitystieinfektioita sekä epämääräistä toistuvaa kuumeilua viime talvena, sekä pienemmällä ärhäkkä herpesinfektio, toinen vanhempi sanoo.

– Toki tämä voi olla normaaliakin sairastelua, mutta kyllä tässä on alkanut jo miettimään, että onko kyse muustakin.

Virkamiesten toimintaan vanhemmat eivät ole tyytyväisiä.

–Asiaa on viety eteenpäin eri viranomaisille, mutta eipä ole liiemmin toimenpiteitä tapahtunut.

– Monta viestiä laitettu, aina sama vastaus. Rakennus on tullut tiensä päähän. Odotellaan uutta koulua, mutta lapset oireilevat ja etenkin altistuvat koko ajan ja mitään ei tehdä.

– Asia painetaan villasella ja annetaan lasten kärsiä, kunhan ei tule lisäkustannuksia.

– Mielestäni oikea ratkaisu tässä tilanteessa olisi väistötiloihin siirtyminen.

Yksi Tietäväisen koulukeskuksen rakennuksista.

Ristiriitoja ajankohdissa

Maaliskuussa 2017 Tohmajärven kunnan sivuille päivitettiin vuoden 2015 kuntotutkimus Kemien koulusta. Miksi niin myöhään, kunnanjohtaja Olli Riikonen?

– Kuntotutkimuksia ei välttämättä julkaista monessa kunnassa ollenkaan, vaan ne pidetään valmistelumateriaalina. Itse linjasin että avoimuus on parasta silläkin riskillä, että ihmiset lukevat raportteja ilman parempaa taustatietoa ja niistä vedetään äärimmäisiä johtopäätöksiä. Asiakirjat ovat olleet tiedossa asianomaisilla kyllä jo aiemmin.

Varhaiskasvatuksen tilat Risteenhovissa suljettiin kesäkuussa 2016. Risteenhovista lapsia siirrettiin Käenpesän päiväkotiin ja esikoululaiset Kemien koulun tiloihin. Risteenhovissa on käyty spekulaatiota sisäilmaongelmista ja henkilökunnan oirehdinnasta sekä ja sairastelusta. Miksi lapset siirrettiin toiseen sisäilmaongelmaiseen tilaan, Kemien kouluun, jonka kuntotarkastusraportti valmistui jo joulukuussa 2015?

– Lapset olivat alunperinkin vain väliaikaisesti Risteenhovissa Kemien päiväkodin tilanahtauden vuoksi. Sen jälkeen esikouluopetuksen yhdistäminen alakouluopetuksen tiloihin Kemieen oli puhtaasti pedagoginen ratkaisu.

– Kemien kouluun lapsia siirtäessä ei nähty syitä asettaa rakennukselle käyttörajoitteita. Sittemmin on paljastunut, että juuri esikouluopetuksen tiloissa on ollut ongelmia, johon on nyt tehty toimenpiteitä, Riikonen kommentoi.

Vesi lorisi sisään Kemien koululla – kärjistynyt tilanne synnytti vanhempainryhmän

Viime viikon perjantaina Kemien koululla tapahtui vesivahinko, kun vettä tuli katon kautta sisätiloihin. Tilanne kärjistyi viikonloppuna, kun suullisen tiedon varassa olleet lasten vanhemmat vaihtoivat ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa ja odottivat tiedotetta asiasta. Koululakkoakin väläyteltiin, lopputuloksena joukko tohmajärveläisiä vanhempia päätti perustaa Kemien koulun vanhempainryhmän.

Teknisen toimiston johtaja Jorma Berg toteaa, että koulun tiloihin oli vuotanut vettä konesaumatun peltikaton saumasta runsaan sateen ja tuulen seurauksena.

Vesivahingon vuoksi varotoimenpiteenä kiellettiin valojen sytyttäminen luokassa.

– Vettä tuli muutama desi, ja päivän aikana eräässä luokassa oli sanko, josta löytyi vettä noin sentti pohjalta. Näiden mittausten mukaan vesivahinko oli siis todella pieni, hän rauhoittelee.

Koska vesi tuli huonetiloihin loisteputkivalaisimen läpiviennistä, kiinteistönhoitaja laittoi lapun katkaisijaan, ettei valoa saa sytyttää, ennen kuin varmistuttiin siitä, ettei vaaraa ole.

Berg toteaa, että koska rakennus käyttöikänsä loppupäässä, ei tällainen  vahinko ole tavatonta.

– Kastuneet eristeet on poistettu, tila kuivataan ennen uudelleeneristystä.  Vuotokohta on nyt korjattu.

– Keskustelua asiasta on ilmeisesti käyty Facebookissa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei kukaan vanhemmista tiedustellut ongelmasta missään vaiheessa tekniseltä osastolta.

Sisäilmatyöryhmä aloitti toimintansa

Tohmajärvelle keväällä perustettu sisäilmatyöryhmä aloitti toimintansa syyskuun alussa. Sisäilmatyöryhmän tehtävä on varmistaa tiedonkulku eri toimialojen välillä. Tähän on tarvetta, myöntää kunnanjohtaja Olli Riikonen.

– Henkilökunnalla on hämmästyttävän korkea kynnys kertoa sisäilmaongelmien oireilusta. Kun kuulin kommentteja, että onhan tässä oireiltu jo vuosia, niin ajattelin että ei voi olla totta ettei asioista puhuta ääneen ajoissa. On vaikea puuttua asioihin, joiden olemassaolosta ei tiedä, hän toteaa.

Terveystarkastaja Aki Hirvosen mukaan sisäilmatyöryhmä koostuu kunnan virkamiehistä, Attendon ja Siun Soten työntekijöistä. Hän toivoo tutkimusten ja sisäilma-asioiden hoitoon suunnitelmallisuutta.

– Olisi hyvin tärkeä saada sovittu reitti oireiden kertomiseen. Toivon että tietoa kertyisi yhteen paikkaan, jos ongelmia on ja missä, jotta ei mentäisi huhuilla eteenpäin. Kannustan ilmoittamaan jos oireita on. Ilmoitusreitti pitää olla, jotta valitukset eivät mene tahoille, jotka eivät asialle mitään mahda, hän tähdentää.

Yleensä sovitaan, että oireilevat oppilaat tai heidän vanhempansa ovat yhteydessä kouluterveydenhuoltoon ja työntekijät työterveyshuoltoon sekä lähimpään esimieheen.

Teksti ja kuvat: Suvi Palosaari

Share This