Merja Nygrén tekee työtään Kyykerin entisellä koululla, jossa toimii nykyään innovaatiokylätalo.

Merja Nygrén tekee työtään Kyykerin entisellä koululla, jossa toimii nykyään innovaatiokylätalo.

Outokummun demareiden puheenjohtaja Merja Nygrénin mukaan kaupungin elinvoimaisuuden suuri haaste on sama kuin laulussa aikanaan: käymään vain tänne tullaan, eikä olemaan.

Outokummun Kyykerin koulu lakkasi jo useampi vuosi sitten, mutta ei talo ole vielä tänäkään päivänä vailla elämää. Samasta ovesta kulkee sisään ja ulos lapsia, ikäihmisiä ja kaikkea siltä väliltä.

Talolla on nykyään komealta kalskahtava nimikin: Kyykerin Innovaatiokylätalo.

– Tuo innovaatio on ollut tuossa nimessä lähinnä EU-rahoituksen takia, myöntää ja naurahtaa samaisessa hermokeskuksessa työtään tekevä Outokummun kaupungin työllisyyskoordinaattori Merja Nygrén.

Yhtä kaikki: olipa nimi mikä hyvänsä, ovat kokemukset Kyykerin kylätalosta olleet äärimmäisen rohkaisevia. Talossa järjestetään niin kuntouttavaa työtoimintaa, järjestötoimintaa kuin myös peruskoulun 3. luokan opetusta sekä lasten kerhotoimintaa.

Työllistämisen tukitoimia todella tarvitaan, sillä Outokumpu sijoittuu 16,2 prosentin työttömyydellään maakunnan heikoimpaan kvartaaliin.

– Meillä on kuitenkin saatu aktivointitoimilla hyviä tuloksia aikaan. Olimme mukana työllisyyden kuntakokeilussa yhdessä Joensuun kanssa ja saimme sen aikana aktivoitua pitkäaikaistyöttömistä mukaan 83 prosenttia. Se on valtakunnankin tasolla erinomaista luokkaa, Nygrén
kuvailee.

Nuoria vaille

Sen lisäksi, että Nygrén päivätyökseen miettii Outokummun työllisyyden asioita, hän on mukana vahvasti Outokummun sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen toiminnassa. Nygrén on paitsi yhdistyksen puheenjohtaja myös kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen.

Outokummun demareiden tilanne on monelle muullekin maakunnan kunnalle tuttu: alueella toimii yksi iso yhdistys ja jäsenistö ikääntyy, koska nuoret aktiivit lähtevät usein työn tai opintojen seurauksena muualle.

Valtuustossa voimasuhteet ovat keskustan hyväksi 9–5; kolmatta sijaa jakavat perussuomalaiset ja vasemmistoliitto molemmat 4 valtuutetullaan.

– Outokumpuhan oli vanhana kaivoskaupunkina pitkään vasemmistolainen, mutta 1990-luvulta alkaen painopiste alkoi kääntyä oikealle. Meillä on edelleen noin 1000 teollista työpaikkaa, mutta ongelmana on se että moni käy meillä vain töissä ja asuu muualla. Eivät he ole täällä duunareita äänestämässä, Nygrén kuvaa.

Teksti ja kuva: Arto Miettinen

Lue lisää lehdestä nro 3/2016.

Share This