Professori Jean Sibelius (1865-1957), taidemaalari Eero Järnefeltin maalaus 1935.

Professori Jean Sibelius (1865-1957), taidemaalari Eero Järnefeltin maalaus 1935.

Kuluva vuosi on suomalaisen säveltaiteen merkkivuosi, sillä 8. joulukuuta tuli täydet 150 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä.

Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibeliuksen ja vaimonsa Maria Charlotta os. Borgin perheeseen syntyi 8.12.1865 poikalapsi. Hän sai kasteessa etunimet Johan Julius Christian, mutta poikaa kutsuttiin perhepiirissä Janneksi. Taiteilijanimeä Jean Sibelius alkoi käyttää merikapteenisetänsä mukaan.

Jo viiden vuoden ikäisenä Jannessa ilmeni musikaalisia taipumuksia, ja kymmenvuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen sävellyksensä viululle ja sellolle. Viulusta tuli Jannelle kaikkein mieluisin instrumentti, jota hän pääsi soittamaan Hämeenlinnan suomalaisen normaalilyseon orkesterissa.

Konserteissa käynnit ja kotona tapahtuva musisointi lujittivat yhä enemmän nuoren Sibeliuksen kiintymystä musiikkia, ja erityisesti klassista musiikkia kohtaan. Tultuaan ylioppilaaksi 1885 Janne ryhtyi ensin opiskelemaan lakitiedettä, mutta havaitsi musiikin olevan tärkein oman elämänsä sisältö.

Musiikin maailmaan

Helsingin musiikkiopistossa nuori Sibelius opiskeli ensin Martin Wegeliuksen johdolla sävellyksen teoriaa ja sai unkarilaisen Csillagin johdolla opetusta viulun soitossa. Jo varhain Sibeliuksen ensimmäiset sävelteokset, Teema ja muunnelmia jousikvartetille (cis-molli) sekä a-molli jousikvartetto ja B-duuri-jousikvartetto olivat osoitus Sibeliuksen harvinaisista musiikin erityislahjoista.

Jatko-opinnot ulkomailla olivat seuraavaksi vuorossa, kun Sibelius lähti 1889–1890 Berliiniin, missä hänen opettajanaan oli Albert Becker. Sieltä hän siirtyi talvikaudeksi 1890–1891 Wieniin, missä häntä opetti Karl Goldmark.

Vuosi 1892 muodostui tärkeäksi Jean Sibeliuksen elämässä, sillä tuolloin hän avioitui Järnefeltien taiteilijaperheen tyttären Aino Järnefeltin kanssa. Kenraali Aleksander Järnefeltin Aino-tytär syntyi 10.elokuuta 1871 Helsingissä, ja kuoli kesäkuussa 1969 Järvenpään Ainolassa. Jean ja Aino Sibeliuksen perheeseen syntyi kuusi tytärtä, joista Kirsti kuoli pienenä. Tyttäristä Ruth Snellman os. Sibelius tunnettiin Suomen Kansallisteatterin rakastettuna näyttelijänä ja Margareta Jalas säveltäjä ja pianisti Jussi Jalaksen puolisona.

Suomen pohjoinen luonto ja erityisesti Kalevalan inspiroimat aiheet olivat Jean Sibeliuksen suurimpien sävelteosten virikkeinä. Kullervo-sinfonian Sibelius sävelsi Suomen taiteen kultakaudella 1890-luvulla.

Kansallisromantiikka innosti niin kirjailijoita kuin kuvataiteilijoita samoihin aikoihin, kun Sibeliuksen sävelteoksista syntyivät orkesterisarja Lemminkäinen 1896 sekä Tulen synty 1902 ja vielä sävelrunoelma Pohjolan tytär 1906, Luonnotar 1913 sekä sinfoninen runo Tapiola 1926.

Suurteokset Karelia-sarja 1893 sekä Historiallisia kuvia I 1899 nousevat Venäjän sortokauden vastapainoksi, kun viimemainitun sävelteoksen finaaliosa tunnetaan tänäkin päivänä Finlandia-hymnin muodossa.

Teksti: Unto Martikainen

Kuvalähde: ”Karjala”, osa I, Hämeenlinna 1981

Lue lisää lehden nrosta 50/2015.

Share This