Saariselkää on rakennettu tunturien ja muun luonnon ehdoilla; hyvin ylös tunturiin ei rakentamista ole sallittu, mutta rinteillä on uudisrakennuksia ja vielä vapaita tonttejakin.

Saariselkää on rakennettu tunturien ja muun luonnon ehdoilla; hyvin ylös tunturiin ei rakentamista ole sallittu, mutta rinteillä on uudisrakennuksia ja vielä vapaita tonttejakin.

Saariselkä on luonnon luoma tunturijono pohjoisessa, Inarin, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella. Tunnetuinta Saariselkää tunturit Kaunispää ja Kiilopää, sekä Urho Kekkosen kansallispuisto.

Lisäksi tunnemme ihmisen luoman Saariselän, joka on tunturikylä Inarin kunnassa: alun alkaen kulkijoiden tarpeisiin syntynyt ja vuosikymmenten aikana nimenomaan matkailua varten, ja sen ansiosta kasvanut.

Saariselkä on jo ihan oikeaa Lappia, ainakin Pohjois-Karjalasta katsoen. Matkantekoon maata myöten menee päivä, ja maisemaan löytyvät niin porot kuin vaivaiskoivutkin.

Saariselän matkailukylän kehittymisen katsotaan saaneen alkunsa 1930-luvulla, kun maantie Jäämeren rannalle Petsamoon valmistui. Nelostie ja hyvät yhteydet ylemmäs pohjoiseen ovat edelleen paikan valtteja, tunturiluonnon lisäksi.

Tätä nykyä jopa lähemmäs 15 000 petipaikkaa tarjoavan kylän kehittämisessä ovat olleet alusta asti vahvasti mukana muut kuin paikalliset tahot, tienrakentajista ja matkailuliitosta alkaen.

Alueelle on 1950-luvulta asti rakennettu niin ammattiliittojen kuin valtakunnallisten yhdistysten ja yritysten lomanviettopaikkoja. Muualta tulleet yrittäjät ovat paikallisia enemmän uskoneet alueen vetovoimaan ja vuosi vuodelta investoineet niin rakenteisiin kuin palveluihinkin.

Teksti ja kuva: Riitta Mikkonen

Lue lisää nrosta 42/2015.

Share This