Näitä portaita Matti Mikkonen on kavunnut koko nykyisen Joensuun Työväentalon olemassaolon ajan. Vanhakin talo tuli tutuksi, sillä Joensuuhun piiritoimistolle Mikkonen tuli töihin jo 1970-luvun alussa.

Näitä portaita Matti Mikkonen on kavunnut koko nykyisen Joensuun Työväentalon olemassaolon ajan. Vanhakin talo tuli tutuksi, sillä Joensuuhun piiritoimistolle Mikkonen tuli töihin jo 1970-luvun alussa.

Joensuulainen Matti Mikkonen on monen toimen mies. Monet muistavat hänet SDP:n Pohjois-Karjalan piirin pitkäaikaisena piirisihteerinä tai lääninneuvottelukunnan pääsihteerinä, toiset taas Antti Jussi Kososen rahaston asiamiehenä tai Suomen Diabetesliiton paikallisena aktiivina. 

Yhtä kaikki, kaikkein tutuimmalla maaperällä Mikkonen taitaa olla noustessaan sateisena marraskuun aamuna Joensuun Työväentalon portaikkoa. Niitä on tullut kulutettua nyt 50 vuoden ajan, eikä tänäkään päivänä mene viikkoa, ettei Mikkosta siellä nähdä.

Kasvonsa viime kesän remontissa perusteellisesti pessyt Työväentalo – sekä sen nuoret toimijat – saavat Mikkoselta kiitosta. Hän pitää hyvänä, että koko demariperhe sisarjärjestöineen ja lehtineen on saatu samoihin tiloihin Joensuun Kauppakadulle.

– Työväentalon nykypuitteet ovat erinomaiset, ja erityisesti ilahduttaa se että täällä ovat 20–30-vuotiaat pirteät ihmiset töissä. He hallitsevat digitalisaation vaatimukset, ja ilmassa on sopivasti nuoruuden innon, osaamisen ja tekemisen meininkiä, Mikkonen kiittelee.

Mikkosen oman innostuksen voi aistia. Hän myöntää olleensa pitkään huolissaan siitä, tavoittaako vanhoihin toimintatapoihin juuttunut kansalaisliike uusia äänestäjäkuntia tai pysyykö se muuten ajassa ja kehityksessä mukana.

Nyt harmauteen paistaa kuitenkin valoa, Mikkonen arvioi.

– Takana ovat katastrofaaliset eduskuntavaalit, elämme murrosvaihetta ja haemme kontaktia siihen äänestäjäkuntaan, joka kattaa kaikki eri ikäluokat. Aina syntyy tulosta, kun ollaan positiivisella mielellä liikkeellä ja saadaan vereksiä voimia ehdolle, Mikkonen sanoo tuleviin vaaleihin viitaten.

Matovaaran saunassa

Palataan hetkeksi digitalisaatiosta Lieksan Matovaaran savusaunaan, ja 1940-luvun viisilapsiseen pienviljelijäperheeseen. Ne olivat lähtökohdat, joista Matti Mikkonen aloitti elämäntaivaltaan.

– Isä oli metsätyömies, pien-
viljelijä ja suutari. Itsekin aloittelin työuraani savotoilla, Lieksa oli siihen aikaan Suomen suurin metsätyökeskus, Mikkonen kuvaa.

Jo varhaisessa vaiheessa Mikkoselle muodostui kuitenkin käsitys siitä, ettei metsätyö kovin kauaa edes Lieksassa leipää anna. Niinpä hän itse hakeutui lopulta opiskelemaan yhteiskunnallisia aineita Voionmaan opistoon Ylöjärvelle.

Uravalintaa helpotti sekin, että politiikka oli ollut kiinteä osa lapsuuskotia; Mikkosen isä oli mukana Lieksan kuntapolitiikassa, ja työväen-
yhdistyksen kokouksiakin järjestettiin usein Mikkosten kotona. Mikkonen itsekin liittyi puolueeseen heti 15-vuotiaana.

– Myös kotkaleirien ohjaaja Uki Voutilainen ja serkkumme Valde Nevalainen, myöhemmin kansanedustajia, tekivät minuun vaikutuksen, Mikkonen kuvaa varhaisia vaikutteitaan.

Teksti ja kuva: Arto Miettinen

Lue lisää lehdestä 49/2016.

Share This