Suvi Piiroinen on kasvanut Juuassa, mutta myös Joensuu on näytellyt koko opiskelunuoruuden ajan elämässä tärkeää sijaa. Nykyään hän toimii Kuopiossa kielten opettajana.

Suvi Piiroinen on kasvanut Juuassa, mutta myös Joensuu on näytellyt koko opiskelunuoruuden ajan elämässä tärkeää sijaa. Nykyään hän toimii Kuopiossa kielten opettajana.

Juuassa kasvaneen ja Joensuussa pitkään opiskelleen Suvi Piiroisen esikoisdekkari näki päivänvalonsa runsaan kuukaudenpäivät sitten. Nyt tarinalle odotellaan jo jatko-osaa. 

Keskellä pimeintä syksyä paljastuu itäsuomalaisessa pikkukaupungissa rikos: yhdeksänvuotias Mia katoaa jäljettömiin koulun liikuntakerhon jälkeen.

Koko kaupunki on varpaillaan; liittyykö katoaminen hänen äitiinsä, entä mitä tekemistä asian kanssa on liikuntasalin pukuhuoneesta löytyvällä piilokameralla tai joessa kelluvalla ruumiilla? Asiaa laitetaan selvittämään joukko rikospoliiseja rikostutkija Rob Peuran johdolla.

Tämä on lähtöasetelma vastikään ilmestyneessä 300-sivuisessa rikosmysteerissä Pahaa parempi (Myllylahti 2016). Teoksesta tekee paikallisestikin kiinnostavan se, että dekkarin tapahtumapaikkana on Joensuu, ja pitkäaikainen joensuulainen on myös sen kirjoittaja, esikoiskirjailija Suvi Piiroinen.

Juukalaistaustainen Piiroinen ei osaa sanoa, onko Joensuulla sinänsä hänen kirjassaan erityistä roolia. Se vain sattui olemaan kaupunki, jossa hän itse vietti merkittävän osan opiskelijanuoruuttaan, ja joka oli sen vuoksi kirjallisen työn tapahtumapaikaksi luonteva.

– Sijoitin tapahtumat mielessäni alusta asti Joensuuhun, vaikka en aluksi maininnutkaan paikannimeä missään. Lisäsin sen sitten kuitenkin kirjaan. Oli helppoa ajatella tapahtumat tuttuun kaupunkiin, kuvaa Piiroinen, joka nykyään toimii ruotsin ja englannin lehtorina Kuopiossa.

Toisaalta ei periferisen pikkukaupungin miljöö tee Piiroisen dekkarille ainakaan hallaa. Se tarjoaa rajatun raamin ja dynamiikan, jollaista dekkareissa usein tapaa: Rikosta selvitetään rajatussa pienyhteisössä, jonka jäsenistä ainakin miltei kaikki tuntevat toisensa.

Teksti ja kuva: Arto Miettinen

Lue lisää lehden nrosta 46/2016

Share This