Viikko Pohjois-Karjalan juhlaseminaari keräsi väkeä Teatteriravintolan lasiterassin täyteen. Illan alustajina toimivat muun muassa päätoimittajat Pasi Koivumaa ja Mikko Salmi. Etualalla piirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen.

Viikko Pohjois-Karjalan juhlaseminaari keräsi väkeä Teatteriravintolan lasiterassin täyteen. Illan alustajina toimivat muun muassa päätoimittajat Pasi Koivumaa ja Mikko Salmi. Etualalla piirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen.

Mikä on puoluelehdistön tila tänään ja millaiselta näyttää tulevaisuus? Siinäpä pohdittavaa yhdelle seminaarille, jonka 110-vuotisjuhliaan viettävä Viikko Pohjois-Karjala järjesti merkkipäiviensä kunniaksi Joensuun Teatteriravintolassa. 

Kattaus poliittisen lehdistön pohdintaan oli kovinta laatua, sillä Joensuun Teatteriravintolaan oli saatu niin pitkäaikainen pääministeri, puhemies Paavo Lipponen kuin myös Demokraatti-lehden tuore päätoimittaja Mikko Salmi ja Karjalaisen päätoimittaja Pasi Koivumaa.

Lipponen totesi suhteensa Pohjois-Karjala –lehteen olevan pitkäaikainen ja lämmin. Hän on tilannut lehteä niin kauan kuin on ollut liikkeessä mukana. Erityisesti hän näki lehden arvon paikallista historiaa valottavissa jutuissa sekä ihmisläheisissä kolumneissa, joista esiin nousee erikseen nimimerkki Lisbet.

– Lisbetissä on sydämen sivistystä, hän on hyvästä syystä kriittinen kuvatessaan köyhän ihmisen elämää. Silti hän asettuu silmien tasolle päättäjien kanssa, Lipponen sanaili lukukokemuksiaan.

Lipponen pitää työväenliikettä ennen muuta sivistysliikkeenä. Siksi hän näkee lehdistöllä tärkeän roolin länsimaisten humaanien arvojen puolustajana.

– Pimeyttä vastaan on taisteltava ja otettava kantaa, erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa, Lipponen kuvaa viitaten viime aikoina varsin hallitsemattomana velloneeseen maahanmuuttajakeskusteluun.

Ääntä kuuluviin

Puhemies Paavo Lipponen muisteli puheenvuorossaan pitkää suhdettaan Pohjois-Karjala -lehteen. Erityisellä lämmöllä hän muisti nimimerkki Lisbetiä.

Puhemies Paavo Lipponen muisteli puheenvuorossaan pitkää suhdettaan Pohjois-Karjala -lehteen. Erityisellä lämmöllä hän muisti nimimerkki Lisbetiä.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kuvasi puoluelehdistön syntyä alkujaan pakon sanelemaksi: ilman omaa lehteä ei olisi saatu ääntä kuuluviin. Kynä on ollut tässäkin se tehokkain ase.

– Intohimo on ollut aikanaan Työmies-lehdessäkin niin kova, että vaikka sähköt laitettiin poikki ja lopetettiin paperin toimitus, lehti ilmestyi silti, Salmi kuvaa Demokraatti-lehden edeltäjän historiallisia vaiheita.

Salmi näkee puoluelehdellä edelleen samoja tehtäviä kuin niiden syntyessäkin. Puoluelehden tulee Salmen mukaan muun muassa puolustaa puolueelle tärkeitä aatteellisia arvoja ja avata poliittisia ilmiöitä sekä toisaalta myös synnyttää kriittistäkin keskustelua puolueen omasta linjasta.

– Lisäksi aluelehdillä on oma erityinen tehtävänsä identiteetin rakentajana. Siksi olen hieman huolissani niistä alueista, joilta oma aluelehti lakkautettiin; nämä lehdet ja ihmiset eivät ole saaneet tarvittavaa suruaikaa eikä arvostusta tehdystä työstä, Salmi kuvasi.

Teksti: Arto Miettinen

Kuvat: Suvi Lyhykäinen

Lue lisää lehdestä nro 24/2016.

Share This