Vuonna 1951 Riitta Nelimarkan ollessa kolmevuotias, hänen isoisänsä Eero Nelimarkka kirjasi ensimmäisen pojantyttärensä ainaisjäseneksi kuusi vuotta aiemmin perustamaansa Nelimarkka-Rahasto-säätiöön.

Nyt taiteen tohtori, professori Riitta Nelimarkka-Seeck on rahaston puheenjohtaja.

Nelimarkka-museo perustettiin vuonna 1964 Alajärvelle, kaupunki tuli mukaan toimintaan vuonna 1981 ja vuodesta 1995 museo on toiminut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona.

Viime vuonna Nelimarkka-museo 50-vuotisuutensa kunniaksi kokosi yhteisnäyttelyn taiteilijoiden Eero ja Riitta Nelimarkan tuotannosta.

Tälle kesälle näyttely saatiin Joensuuhun, ja on Taidemuseo Onnissa nähtävissä vielä lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin saakka.

– Isoisä oli perinteinen mies, jonka mielestä naisen paikka oli keittiössä tai ehkä pianon ääressä, muistelee Riitta Nelimarkka lapsuuttaan.

Nyt taiteilija voi kuitenkin jo myöntää, että sukupolvien kohtaaminen ei ollut helppoa siksikään, että molemmat olivat vahvoja luonteeltaan, liiankin samanlaisia.

– En ollut vastaanottavainen neuvoille tai ohjaukselle, hermostuin kun hän yritti neuvoa, tunnustaa pojantytär. Vaikka jälkeenpäin ajatellen taiteilijan osaamisesta ja ymmärryksestä osa on juuri sieltä tarttunutta.

Riitta Nelimarkka on tehnyt merkittävän uran monella taiteen saralla, eirtyisesti hänet tunnetaan tekstiiliteoksistaan.

Riitta Nelimarkka on tehnyt merkittävän uran monella taiteen saralla, eirtyisesti hänet tunnetaan tekstiiliteoksistaan.

Ensimmäinen lapsenlapsi tunsi isoisänsä

Eero Nelimarkka kuoli vuonna 1977, mutta ehti nähdä sitä ennen Suomen ensimmäisen pitkän animaation valmistumisvaiheita, kun Riitta Nelimarkka yhdessä puolisonsa Jaakko Seeckin kanssa työsti Seitsemää veljestä, joka valmistui vuonna 1979.

– Silloin tunsin kuulevani häneltä aitoa kannustusta.

Professori Riitta Nelimarkka kävi Joensuussa kertomassa animaation tekemisestä ja esittelemässä Due Nelimarkka -näyttelyä syyskuun ensimmäisenä lauantaina.

Hän korosti, että näyttely on vähemmän vertailevaksi koottu kuin edelliskesäinen Nelimarkka-museon näyttely, ja että eri sukupolven taiteilijoiden erot ja yhtäläisyydet jäävät katsojan tulkittaviksi.

– Olin ensimmäinen lapsenlapsi ja tunsin isoisäni hyvin, ja olen aina tuntenut sielunveljeyttä hänen kanssaan, outoja ja itsepäisiä ollaan oltu molemmat, nauraa Riitta Nelimarkka.

Taiteen vertaaminen sen sijaan on tuntunut aina vieraammalta, ja tarpeettomaltakin. Eero Nelimarkkaa hän kunnioittaa monipuolisena maalarina, jonka tuotannossa on latomaisemien lisäksi paljon mielenkiintoisia potretteja, laatukuvia ja asetelmia.

– Nuorempana hänen tyylinsä oli paljon kokeilevampaa ja monipuolisempaa, katsoo Riitta Nelimarkka isoisänsä teoksia ja kehottaa vertailemaan taiteilijan omakuvia, joista näkyy ajan vaikutus ja tunnelmien kehitys.

Eero Nelimarkan laatukuvissa välittyy sodanjälkeinen pohjalainen arki, jota on sävyttänyt työnteko ja uskonnollisuus. Joensuuhun näytteille asetetussa sarjassa näyttää korostuvan naisten kotityöt ja miesten hengellisyys hartaushetkineen kaikkineen.

Teksti ja kuva: Riitta Mikkonen

Lue lisää lehdestä nro 38/2105.

Share This