Esa Karvinen on syntynyt Helsingissä, mutta hänen vanhempansa ovat pohjoiskarjalaisia. Hänellä on myös ennen Opetushallituksen tointaan yli 20 vuoden työhistoria Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutusjohtajana, Pohjois-Karjalan aikuisopiston rehtorina sekä Savon koulutuskuntayhtymän johtajana. Kuvan koripallo on paitsi läksiäislahja hänen Opetushallituksen työtovereiltaan myös yksi hänen rakkaista harrastuksistaan.

Esa Karvinen on syntynyt Helsingissä, mutta hänen vanhempansa ovat pohjoiskarjalaisia. Hänellä on myös ennen Opetushallituksen tointaan yli 20 vuoden työhistoria Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutusjohtajana, Pohjois-Karjalan aikuisopiston rehtorina sekä Savon koulutuskuntayhtymän johtajana. Kuvan koripallo on paitsi läksiäislahja hänen Opetushallituksen työtovereiltaan myös yksi hänen rakkaista harrastuksistaan.

Esa Karvinen pääsee johtamaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää melkoiseen turbulenssiin, muttei onneksi sokkona. Hänellä on vaativaan tehtäväänsä vankat kannukset niin Opetushallituksen kuin Savo-Karjalan oppilaitosten tehtävistä. 

Jos jonkin alan voi sanoa eläneet viimeiset vuodet melkoista turbulenssia, niin sellainen on epäilemättä ollut ammatillinen koulutus. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa koulutuskuntayhtymä on käynyt muutaman vuoden sisään seitsemät yt-neuvottelut, niistä viimeisimmät tänä syksynä.

Tähän ammatillisen koulutuksen suureen murrokseen on ollut astuminen myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän uudella johtajalla Esa Karvisella, joka aloitti työnsä parisen viikkoa sitten. Karvinen suhtautuu kuitenkin haastavaan tilanteeseen äärimmäisen luottavaisesti.

– Meillä koulutuskuntayhtymässä on erinomaiset lähtökohdat, olemme laatupalkittu talo, jonka henkilökunta on erittäin osaavaa. Yt-neuvottelut eivät ole olleet lähtöisin koulutuskuntayhtymän huonosta toiminnasta vaan valtiovallan päätöksistä. On ihailtavaa, miten hyvin henkilökunta on pystynyt elämään ikävienkin asioiden kanssa, kehuu Karvinen henkilöstöään.

Valtiovallan ikävillä päätöksillä Karvinen viittaa muun muassa siihen, että vuosina 2014–17 koulutuskuntayhtymä on menettänyt valtionosuuksistaan noin 20 miljoonaa euroa. Ensi vuonna sopeuttamistarve on yli kahdeksan miljoonaa euroa, minkä johdosta kuntayhtymä joutuu muun muassa irtisanomaan 19 työntekijää, lyhentämään 16 henkilön työaikaa sekä lomauttamaan koko henkilöstön kahdeksi viikoksi. Sopeuttamiseen käytetään myös kuntayhtymän omia kassavaroja sekä huomioidaan eläköityminen.

Muitakin säästötoimia on selvityksen alla. Suunnitteilla on muun muassa toimintojen keskittäminen Joensuussa Peltolaan ja Niskalaan, mikä merkitsisi Kaislakadusta ja Otsolasta luopumista. Samalla pohditaan myös Outokummun kiinteistöjen määrää sekä Niittylahden opiston kohtaloa.

– Pyrimme näillä ratkaisuilla kiinteistöjen käyttökustannusten vähentämiseen ja kohdistamaan rahoitusta meidän perustehtäväämme eli oppimisen edistämiseen. Kuntayhtymän hallitus käsittelee asiaa tammi-helmikuussa, Karvinen selventää.

Teksti ja kuvat: Arto Miettinen

Lue lisää lehden nrosta 50/2016

Share This