Harkkohytissä sulatetaan järvimalmista rautaa jokaisena ruukkipäivänä Möhkössä.

Harkkohytissä sulatetaan järvimalmista rautaa jokaisena ruukkipäivänä Möhkössä.

Ilomantsilaisen Jorma Ikosen kylähistoria kertoo kylästä ja ihmisistä Koitajoen mutkassa. 

Ilomantsilaisen Jorma Ikosen, 66, kirjoittama ja kustantama, syntymäkylästään Möhköstä kertova historiateos on juuri tullut painosta. Takana on seitsemän vuoden työ: arkistojen koluamista, lehtien selaamista, valokuvien etsimistä, sanojen sommittelemista, yksinäistä miettimistä – ja joskus epätoivoakin.

– Kyllä tuli huojentava olo, kun sain reilu kuukausi sitten antaa painoluvan, Ikonen hymyilee.

Kirjan kannessa on kuva ilomantsilaisen taiteilija Teuvo Tuukin maalauksesta, jossa Möhkö on kuvattu kylän vauraimpaan aikaan 1800-luvun loppupuolella.

– Itse asiassa Möhkö on kylänä vasta parinsadan vuoden ikäinen. Muualla Ilomantsissa oli suurempia talotihentymiä jo lähes 300 vuotta aikaisemmin.

Mutta 1800-luvulla Möhkössä alkoi tapahtua. Rautaruukin kehittymisen ansiosta vuonna 1863 kylässä oli jo yli 200 asukasta. Vuonna 1901 ruukin ympäristöstä merkittiin henkikirjoihin 532 ihmistä.

”Möhkö on siinä mielessä ainutlaatuinen vanha ruukki, että se on ollut aikoinaan Suomen suurin raudan jalostuspaikka. Vasta kaivauksien myötä on paljastunut, kuinka valtava laitos vanha masuuni onkaan ollut”, kertoo kirjassa Pogostan Sanomien haastattelema Museoviraston rakennusmestari Kari Gröndahl.

Työväen kylä

Jorma Ikonen kokosi ja kirjoitti "Kylä joen mutkassa Möhkö" -teosta noin seitsemän vuotta.

Jorma Ikonen kokosi ja kirjoitti ”Kylä joen mutkassa Möhkö” -teosta noin seitsemän vuotta.

Möhkön rautaruukista on kirjoitettu paljon, joten ruukin ajasta 381-sivuisessa ”Kylä joen mutkassa Möhkö” -teoksessa kerrotaan vain noin 15 sivua. Muita aiheita ovat muun muassa ruukin jälkeinen aika, rajakylän raskaat sotavuodet, savotat ja uitot, maatalous ja käsityöt, rajan vartiointi, kylän kehitys ja kylätoiminnan aika sekä yritykset ja yhdistykset.

– Joulukuun 15. päivänä 1905 Möhköön perustettiin Ilomantsin ensimmäinen työväenyhdistys, Ikonen kertoo.

Vuonna 1906 Möhkön yhdistyksen jäsenmäärä oli 133, kun se kirkonkylässä oli 95.

Vappua vietettiin kylällä vuonna 1907 koko päivä. Myös nykypäivän Vappuun kuuluu Möhkössä marssi ja Möhkön Mantan lakitus.

”Sosialidemokraateilla oli Möhkössä sotien jälkeen niin kova kannatus, että parhaimmillaan kunnallislautakunnassa (kunnanhallituksessa) oli kaksi möhköläistä.”

He olivat ”Kunnan Ale” eli Ale Palviainen ja Heikki Poikonen. Rajavaaralainen Lauri

Möhköstä kertova historiateos on juuri tullut painosta.

Möhköstä kertova historiateos on juuri tullut painosta.

Ahponen oli puolestaan SKDL:n jäsen, hänkin oli pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja sosiaalilautakunnan jäsen.

”Hän voitti Ilomantsin kunnan hakkuumestaruuden vuonna 1951, jolloin hän teki viiden päivän aikana 56,77 pinokuutiometriä halkoja viulusahan ja kirveen kanssa.”

Kirjassa kerrotaan myös, että Ilomantsin ensimmäiset suojeluskunnat perustettiin Möhköön ja Tokrajärvelle. Möhkön osasto perustettiin marraskuun lopulla vuonna 1917.

Teksti ja kuvat: Armas Härkönen

Lue lisää lehdestä nro 49/2015.

Share This