Kirjosieppokoiras ruokkii räkättirastaan poikasia naaraan ihmetellessä isukin puuhastelua.

Kirjosieppokoiras ruokkii räkättirastaan poikasia naaraan ihmetellessä isukin puuhastelua.

Lintujen pesimäbiologiaa on tutkittu ja tutkitaan jatkuvasti melko vilkkaasti. Kirjosieppo pihapiirissä pesivänä lajina on tutkituista kärkipäässä. Lajihan kuuluu kolopesijöihin ja runsaslukuisen siepon  saaminen pönttöön on takuuvarmaa, joten ympäristö sinällään helpottaa tutkijan työskentelyä.

Kirjosiepon erikoisimpiin pesintätaktiikoihin kuuluu mielestäni linnun harjoittama vakoilu: se hankkiutuu kurkkimaan  esimerkiksi talitintin pesäpönttöön nähdäkseen kuinka suureen munamäärään tintti on satsannut. Tämä vakoilutieto helpottaa nokkavaa salapoliisia ratkaisemaan oman pesueensä kokoon liittyviä riskejä, joiden peruskysymyksiä on reviirialueen  saalistettavissa oleva ravintomäärä – siitä juuri talitintin munamäärä antaa helposti todettavan ja melko varman viitteen.

Kirjosieppokoiras tunnetaan vanhastaan varsin hanakkana jälkeläismäärään satsaavana isukkina, joka pian ensimmäisen puolisonsa muninnan ja haudonnan ohessa riijustaa toisen naaraan kanssa antaen jälkimmäisen touhuta pesän rakennuksen ja myöhemmin poikasten ruokkimisen ypö yksin
– koiras osallistuu vain ensimmäisen parittelukumppaninsa kanssa poikasten ruokinta- ja huoltopuuhiin.

Teksti ja kuva: Antti Simonen

Lue lisää lehdestä nro 32/2015.

Share This