Helena ja Vesa Turunen muuttivat Kultasaareen 20 vuotta sitten ja asuivat siellä ympärivuotisesti 17 vuoden ajan. Nyt syksyllä juuri ennen jäiden tuloa muutetaan kaupunkiin ja talvella käydään saarikodissa vain vierailulla vahvojen jäiden aikaan. Keväällä palataan heti kun veneellä pääsee. Saaressa on ollut hyvää tilaa myös koirille, tämä nykyinen tykkää moottorikelkan kyydistä kuljettajan sylissä.

Helena ja Vesa Turunen muuttivat Joensuusta Rääkkylän Kultasaareen 90-luvun puolivälissä. Vesa oli viisissäkymmenissä, Helena vähän alle. 

– Silloin oli talvetkin erilaisia, kelirikkoaikaa vain muutama päivä, muistelee Vesa Turunen alkuaikoja saaressa. Talvisin saatiin auton kestävä jäätie.

Nyt on eri tilanne, niin olosuhteiden kuin asukkaidenkin puolesta. Tämä vuosi on neljäs, kun Turuset viettävät sydäntalven pääosin Joensuussa. Otsolan omakotitalossaan, siinä missä asuivat ennen Rääkkylään muuttoaan, ja joka oli välivuodet vuokrattuna.

– Ikä tekee tehtävänsä, Turuset tuumaavat. Mukavuudenhalu muuttuu toisenlaiseksi, ja vaikka saarituvassa riittää valoa ja lämmintä, palveluiden läheisyyttä ja niihin esteetöntä pääsy arvostaa yhä enemmän.

Vesa Turunen myöntää, että yksi jäihin putoaminen riitti. Silloin oli lääkäriaika kirkonkylällä varattuna, ja salmen ylitys jäällä venettä työntäen melkein onnistui. Jää petti ennen rantaan pääsyä.

Saaressa koti-ikkunasta etenijää katsellut vaimo soitti jo hätäkeskukseenkin, mutta eihän se apu olisi paikalle ehtinyt ennen hypotermiaa. Onneksi mies pääsi toisen pudotuksen jälkeen omin avuin jäälle ja siitä kierimällä rantaan. Ja onneksi siellä mantereenpuoleisella rannalla on talousrakennus, jossa pääsi heti lämpimään makuupussiin.

Virallisesti siis saaressa sijaitsee omakotitalo, ja mantereen puolella talousrakennus, vaikka pienestä omakotitalosta sekin käy. Sauna ja muut mukavuudet ovat tarpeen silloin, kun vesiyhteys saareen on poikki.

Autolla saareen ei ole päästy enää moniin vuosiin, mutta moottori- ja potkukelkalla pääsee. Reessä tulevat tavarat perässä, esimerkiksi laminaatit meneillään olevaan lattiaremonttiin.

– Pitäähän tästä osata luopua jossain vaiheessa, Vesa Turunen sanoo pikku hiljaa 20-vuotiasta asumusta myyntikuntoon laitellessaan. Vaikkei paratiisista mitään kiirettä poiskaan ole. Ainakaan ennen ensi syksyn rospuuttoa.

Teksti ja kuva: Riitta Mikkonen

Lue lisää lehdestä nro 3/2017.

Share This