Äitejä lapsineen odottamassa evakkokuljetusta torniossa. Vain osa alueen asukkaista ehti evakkoon ennen sotatoimien alkua, Tornion maihinnousua 1.10.1944.

Äitejä lapsineen odottamassa evakkokuljetusta torniossa. Vain osa alueen asukkaista ehti evakkoon ennen sotatoimien alkua, Tornion maihinnousua 1.10.1944.

Lapin sota heti jatkosodan päätyttyä sekoitti täysin ihmisten elämän Pohjois-Suomessa, ja evakon tielle joutuneita oli jälleen valtavasti. Monille heistä Ruotsin apu oli kaikki kaikessa. Tämä on jäänyt keskusteluissa taka-alalle. Miksi näin?

Aikain saatossa monille suomalaisille enemmän tai vähemmän etäiseksi jäänyt Lapin sota käytiin syyskuusta 1944 vappuun 1945. Osapuolina olivat entiset jatkosodan aseveljet Suomi ja Saksa – Neuvostoliiton vaatimuksesta.

Lapin sota – runsas seitsemänkymmentä vuotta sitten – oli raakaa sotaa, ja siviilien kärsimykset suunnattomia. Oma koti pohjoisessa oli jätettävä pikaisesti, ja edessä odotti loputon maantie. Matkaa kohti tuntematonta taitettiin jalan, kuorma-autojen lavoilla, härkävaunuissa, hevoskärryillä ja polkupyörilläkin.

– Päämajan käsky Pohjois-Suomen tyhjentämiseksi Oulujoen vesistöä myöten tuli yllätyksenä pohjoisen asukkaille, sanoo Lapin sodan evakoista kirjan tehnyt Onerva Hintikka.

Massiivista evakuointia ei osattu pohjoisessa juurikaan ennakoida, kuten itärajalla, missä oli jo koettu partisaanien hyökkäyksiä ja useita evakkoon lähtöjä. Päämajan evakuointikäsky koski Pohjois-Suomessa kaikkia asukkaita paitsi muutamia kuntaviranomaisia, ja radio ja sanomalehdet joutuivat myös evakkoon.

– Päämaja määräsi tiedotussulun, mikä merkitsi, että pohjoisessa elettiin huhujen varassa. Pelättiin Neuvostoliiton valtaavan koko Pohjois-Suomen, eikä kotiin voitaisi enää palata. Sen on täytynyt olla hyvin raskasta.

Saksalaiset tuhosivat kaiken

Neuvostoliiton kanssa solmittu aseleposopimus edellytti, että saksalaisarmeija – noin 214 000 sotilasta – piti riisua aseita ja ajaa Suomesta parissa viikossa.

Tehtävä ei kuitenkaan ollut helppo. Saksalla kun oli huoltokeskuksissaan Suomessa syksyllä 1944 yksistään sota- ja elintarvikkeita 180 000 tonnia. Moottoriajoneuvoja oli tuhansia. Lisäksi Saksan 20. Vuoristoarmeijakunta oli koonnut vankileireille pääosin Lappiin 30 000 sotavankiakin.

Lapin sota alkoi toden teolla kenraali Hjalmar Siilasvuon johtamalla Tornion maihinnousulla lokakuun ensimmäisenä päivänä, ja pian kävi selväksi, että saksalaiset toteuttivat perääntyessään poltetun maan taktiikkaa. He tuhosivat reiteillään kohti Pohjois-Norjaa tiet, sillat, lossit, rakennukset ja puhelinlinjat. Pohjois-Suomen maantiet ja rautatiet miinoitettiin, samoin kaivot ja jopa lautakasat. Miinoja löydettiin sittemmin puroista, joenuomista ja lammistakin.

– Saksalaiset tuhosivat maatalouden työvälineet, sadon, verkot ja veneet – siis kaiken, Onerva Hintikka mainitsee.

Teksti: Kari Kumpulampi

Kuva: Uuno Laukan kokoelma, Pohjois-Pohjanmaan museo

Lue lisää lehdestä nro 37/2016.

Share This