Jo nyt kävijöiden kiinnostuksen herättäneet Oskar Grosin aikaiset kartat Outokummusta kertovat siitä miten syrjässä ja metsän keskellä kukoistustaan odottava kaivoskaupunki silloin vielä eli.

Jo nyt kävijöiden kiinnostuksen herättäneet Oskar Grosin aikaiset kartat Outokummusta kertovat siitä miten syrjässä ja metsän keskellä kukoistustaan odottava kaivoskaupunki silloin vielä eli.

Kaivoksen isännöitsijä Oskar Grosin (1877 – 1952) kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellinen valokuvanäyttely Kaivosmuseon kesässä.

Vuonna 1918 Outokummun syntymässä olevaan kaivoskaupunkiin muutti Pietarit ja New Yorkit käynyt koneinsinööri Oskar Gros, 40 v. Outokummun kaivostoiminta oli vasta alkamassa ja sekä johto että työntekijät opettelivat kaivosalaa ja sen toimintaa ja hyvin usein koulutus ja perehdytys olivat sitä, että työ tekijäänsä neuvoo.

– Outokumpu oli juuri sinä aikana hämmästyttävän monikielinen ja – kulttuurinen, sillä silloin vuosina 1917–1920  kaivoksen toiminnasta vastasi norjalais-suomalainen vuokrayhtiö. Täällä puhuttiin suomen lisäksi ruotsia, norjaa ja varmasti myös venäjää, selvittää Outokummun Kaivosmuseon johtaja Merja Marin poikkeuksellista ajanjaksoa.

Oskar Gros tuli Outokummun kaivokselle syksyllä 1918 koneinsinööriksi, mutta kun entinen isännöitsijä, kirjanpitäjä Georg Dahlbäck oli joutunut eroamaan tehtävistään kesällä 1918, siirrettiin koneinsinööriksi palkatulle Grosille myös isännöitsijän tehtävät.

Teksti: Pia Paananen

Lue lisää lehdestä nro 17/2016.

Share This