Työteliästä elämää Kotkatjärvellä Aunuksen Karjalassa kesällä 2007.

Työteliästä elämää Kotkatjärvellä Aunuksen Karjalassa kesällä 2007.

Sanna-Riikka Knuuttila työskentelee tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa, Karjalan tutkimuslaitoksella. Aivan erityistä mielenkiintoa hän tuntee uhanalaista karjalan kieltä kohtaan.

Joensuulainen Sanna-Riikka Knuuttila tekee parhaillaan Itä-Suomen yliopistolle väitöskirjaa, joka valmistuu piakkoin. Hän tutkii karjalan kielen elvyttämistä Karjalan tasavallassa.

– Tutkin, mitä siellä on tehty kielen hyväksi ja mitä kaikkea on saatu aikaan, hän sanoo.

Elvytys alkoi 1980-luvun lopulla ja se näkyy ja kuuluu monin tavoin. Karjalan tasavallassa ilmestyy karjalankielinen sanomalehti ja ihmisillä on mahdollisuus kuunnella myös karjalankielisiä radio- ja tv-ohjelmia. Kieltä opetetaan monissa päiväkodeissa, kouluissa ja Petroskoin yliopistossa.

– Karjalankielistä kaunokirjallisuutta ilmestyy, runoja ja kertomuksia. Saatavilla on oppikirjoja, kielioppeja ja sanakirjoja. Netistä löytyy runsaasti karjalankielistä materiaalia.

– Tärkeintä on karjalaisten oma panos ja halu säilyttää oma kielensä, Knuuttila mainitsee.

Karjalaa puhuu Suomessa tänä päivänä noin 10 000 ihmistä. He ovat evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Heidän juurensa ovat usein esimerkiksi Suojärvellä, Suistamolla tai Salmissa. Karjalan tasavallassa karjalaa osaa noin 20 000 henkeä.

– Karjalan kieli ei voi missään erityisen hyvin. Se on uhanalainen, koska sitä käytetään liian vähän ja puhujamääräkin laskee koko ajan.

– Kuten sanottu: karjalaisista itsestään on kiinni, miten heidän kielensä käy tulevaisuudessa. Kun kieltä puhutaan ja käytetään, silloin se elää.

Ensimmäinen matka Vieljärvelle

Sanna-Riikka Knuuttila on opiskellut Joensuun yliopistossa venäjää pääaineenaan, sivuaineena suomea. Karjalan kieltä hän ryhtyi opiskelemaan toden teolla vuonna 2009, kun Itä-Suomen yliopistoon saatiin karjalan kielen professori ja kielen opetus alkoi.

– Aloitin sekä kielen opiskelun että opettamisen. Tunnen karjalaisen kielen ja kulttuurin läheiseksi, vaikka en karjalainen olekaan, enkä sellaiseksi tule. Olen identiteetiltäni suomalainen, Ikaalisissa Pirkanmaalla syntynyt, Knuuttila kertoo.

Rajan takaisen Karjala otti ja vei hänet mukanaan jo 1990-luvulla.

– Olen tehnyt sinne yli viisikymmentä matkaa, Petroskoihin, Aunukseen, Kotkatjärvelle ja moniin pikkukyliin. Karjalan kieltä olen oppinut paljolti juuri näillä matkoillani ja haastatteluja purkaessa.

Ensimmäisen matkansa Knuuttila teki Vieljärven pikkukylään Aunuksen Karjalaan vuonna 1994.

– Tykästyin heti kieleen, kulttuuriin, ilmapiiriin ja ihmisiin, hän sanoo.

Teksti: Kari Kumpulampi
Kuva: Sanna-Riikka Knuuttilan arkisto

Lue lisää lehdestä nro 51–52/2015.

Share This