Paloviinan poltto maaseudulla kiellettiin lakiasetuksella vuonna 1866. Silloin elänyt suomalainen maalaiskansa ja sitä edeltänyt sukupolvi ei sitä lakia ymmärtänyt.

Paloviinan poltto maaseudulla kiellettiin lakiasetuksella vuonna 1866. Silloin elänyt suomalainen maalaiskansa ja sitä edeltänyt sukupolvi ei sitä lakia ymmärtänyt.

Suomen itsenäistyttyä kieltolaki astui voimaan 1. kesäkuuta 1919. Se koski alkoholipitoisten aineiden valmistusta, maahantuontia, myyntiä, kuljetusta ja varastointia muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknillisiin tarkoituksiin. Kirkkoviini oli sallittu ja sen maahantuonnista vastasi Valtion Alkoholiliike.

Lakia rikottiin yleisesti. Silloin Suomen rannikkoa eivät piirittäneet salaperäiset sukellusveneet vaan pirtulaivat. Toimittaja Jonna Pulkkinen kertoo monipuolisessa tietoteoksessaan Kieltolaki – Kielletyn viinan historia Suomessa (Minerva), kuinka valtiovalta (siis aikoinaan Ruotsi myöhemmin Venäjä) vuosisatoja pyrki hallitsemaan alkoholin valmistusta, tuontia ja kulutusta laein ja asetuksin.

Tulokset ovat olleet suunnilleen samanlaisia niin satoja vuosia sitten kuin 2000-luvulla. Kiellot ovat vain vähentäneet valtion verotuloja mutta eivät suinkaan viinan käyttöä.

Suomalainen kulttuuri on kertakaikkiaan sellaista, että alkoholin katsotaan kuuluvan meillä perinteisiin nautintoaineisiin. Olutta on Suomessa juotu iät ja ajat. Sillähän oli oma jumalansakin, ohran kanssa yhteinen, Pellonpekko, koska ohra oli tärkein oluen valmistukseen käytetyistä raaka-aineista.

”Vuonna kuuskytkuus, tuli Suomeen laki uus” hoilataan vanhassa arkkiveisuussa. Se tarkoitti mm. sitä, että silloisen Suomen maaseutu kuivui. Paloviinan poltto maaseudulla kiellettiin lakiasetuksella vuonna 1866. Silloin elänyt suomalainen maalaiskansa ja sitä edeltänyt sukupolvi ei sitä lakia ymmärtänyt.

Taitava viinankeittäjä oli aikoinaan arvostettu henkilö kyläyhteisössä kuten rivakka niittäjä tai tottunut kuppari tai kätevä seppä. Kyllä viinaa viljeltiin aikoinaan paljonkin, mutta sen käyttö oli hallinnassa, ei suinkaan holtitonta. Viinan käyttöä hillitsi esimerkiksi viljan niukkuus ja kiivas työntahti.

Teksti: Heikki Kerola

Kuva: Arto Miettinen

Lue lisää nrosta 34/2015.

Share This