Nykyisen kauppahallin ensimmäiset hallikauppiaat yhteiskuvassa keväällä 1969.

Nykyisen kauppahallin ensimmäiset hallikauppiaat yhteiskuvassa keväällä 1969.

Joensuun ensimmäinen, puinen kauppahalli oli toiminnassa 1902–1968. Kauppahalli päätyi Iiksenniitylle polttopuuksi, ja sen hävittyä kaupunkikuvasta kaupungin tori sai toiselle laidalleen uuden kauppahallin.

Joensuussa on tehty torikauppaa niin kauan kuin kaupunki on ollut olemassa, toisin sanoen vuodesta 1848 lähtien. Kausiluontoisesta eli periodisesta kaupankäynnistä siirryttiin 1890-luvulla jokapäiväiseen vähittäiskauppaan. Joensuun kaupungin alkuvuosina oli markkinoilla suuri merkitys.

Jo vuodesta 1849 lähtien järjestettiin Joensuussa säännöllisesti talvi- ja syysmarkkinat, kunnes ne 1866 lakkautettiin. Useiden anomusten jälkeen senaatti  myönsi 1884 Joensuulle jälleen luvan syysmarkkinoiden järjestämiseen. Niinpä markkinoita varten ryhdyttiin rakentamaan puoteja sekä kojuja. Niitä tiedetään olleen eri tyyppisiä, täysin tilapäisiä kauppiaiden omistamia, koottavia kaupungin omistamia kojuja, jotka markkinoiden välillä purettiin sekä pysyviä puoteja, nk. toriportiikkeja. Markkinoiden välillä ne palvelivat tori- tai kiinteätä kauppaa. Joensuussa oli käytössä kaikkia kolmea tyyppiä.

Joensuun perustamisen aikoihin oli kaupungin alueella kuusi, alkuaan pitäjänaikaista yksityisten rakentamaa puotia, jotka olivat kaksikerroksisia. Markkinapuodit esiintyvät jo vuoden 1848 asemakaavassa toria ympäröivinä elementteinä.

Intendentinkonttori Helsingissä suunnitteli kaupungin pyynnöstä torin laidalle uusrenessanssityylisen puotirakennuksen, jonka 14 puotia tarjottiin vuokralle 1851. Rakennus oli valmis huhtikuulla 1857.

Kun Joensuun markkinat lakkasivat vuonna 1866, päätettiin puotirakennus purkaa pois. Markkina- ja torikauppaa käytiin 1860-luvulle asti nykyisen Vapaudenpuiston alueella. Torikadun avaamisen ja markkinoiden lakkauttamisen jälkeen torikauppa keskitettiin torin länsilaitaan eli nykyiselle paikalleen.

Joensuun kaupungin rahatoimikamari suunnitteli vuonna 1883 villiksi käyneen kojujen rakentamisen korvikkeeksi yhtenäisten puotien rakentamista, jopa kenties kauppahallin aikaansaamista, mutta aika ei vielä ollut sille kypsä.

Teksti: Unto Martikainen

Kuva teoksesta:Jorma Komulainen: ”Elämää Pohjois-Karjalassa”, Keuruu 1981.

Lue lisää lehdestä nro 1/2016.

Share This