Vanhojen päivän” VII-luokkalaiset silinterit ja frakit ojennuksessa keväällä 1948. Kuva teoksesta: ”Joensuun Lyseo 1865–1990”, Joensuu 1990.

Vanhojen päivän” VII-luokkalaiset silinterit ja frakit ojennuksessa keväällä 1948. Kuva teoksesta: ”Joensuun Lyseo 1865–1990”, Joensuu 1990.

Joensuun Lyseon lukiota voi pitää maamme toisena suomenkielisenä oppikouluna. Sen pitkään ikään mahtuu venäläistämispaineita, sota-ajan poikkeusolot kuin peruskoulu-uudistuskin.

Säätyvaltiopäivillä 1863 tehtiin esityksiä yläalkeiskoulun saamiseksi 1848 perustettuun Joensuuhun. Pappissäädyssä lääninrovasti  A.J. Europaeus vetosi syrjäisten seutujen pappis-ja virkamiespulan täyttämiseen ja rahvaan vaikeuksiin lasten koulunkäynnissa kaukana sijaitsevissa koulukaupungeissa. Jyväskylän yläalkeiskoulu aloitti 1858. Vuonna 1865 perustettu Joensuun yläalkeiskoulun seuraaja, Joensuun Lyseo on maamme toinen suomenkielinen oppikoulu. Syksyllä 2015 on kulunut täydet 150 vuotta siitä, kun Joensuun yläalkeiskoulu alkoi työnsä. Koulun  ensi matrikkelissa sanotaan: ”Vuonna 1865 syyskuun 1. päivänä vihki Joensuun yläalkeiskoulun Hänen Korkea-arvoisuutensa Herra Piispa, Tohtori ja Tähdistön jäsen Robert Valentin Frosterus”. Joensuu oli saanut näin alkusysäyksen koulukaupungiksi.

Joensuun Lyseon historiaa

Yläalkeiskoulun ohjelmaan tulivat suomen-, ruotsin- ja latinankieli, myöhemmin vielä venäjän- ja saksankieli, uskonto, historia ja maantieto, geometria ja aritmetiikka sekä laulu ja voimistelu. Yläalkeiskouluna lyseo toimi vuoteen 1874 saakka. Koulutoimen Ylihallitus määräsi kesäkuussa 1874, että yläalkeiskoulu muutetaan neliluokkaiseksi lyseoksi, jonka opetuskieli oli suomenkieli. Joensuuhun oli toivottu täysiluokkaista lyseota, mikä toteutui syksyllä 1889, kun viisiluokkainen yläalkeiskoulu alkoi koulutyön. Ylioppilaskirjoitukset oli 1893 alkaen pidettävä keväisin ja syksyisin. Vuodesta 1896 oli latinan kielen kirjoituskoe suoritettava äidinkielestä latinaan sekä latinasta äidinkieleen.

Tärkeä vaihe historiassa oli, kun arkkitehti Th. Deckerin piirtämän koulutalon rakennustyöt alkoivat 1892. Elokuussa 1894 tarkastettiin ja vastaanotettiin Joensuun lyseon koulutalo Kirkkokadun varressa. Joensuun Lyseo toimi klassillisena Lyseona 1889–1914, linjajakoisena lyseona 1914–1974 sekä Kaksoislyseona 1956–1974.

Venäjänkielen opetus

Vielä 1900-luvun alussa olivat Suomen oppikoulujen lukusuunnitelmat muutosten kourissa venäläistämispyrkimysten vuoksi.  Vuonna 1901 Venäjän keisari ”määräsi, että venäjänkieltä oli opetettava kaikissa lyseoissa 30 viikkotuntia”.

Vuoden 1914 opetussuunnitelma toteutui lukuvuotena 1916–1917 paitsi, että ”venäjänkieli tuli käyttöön Venäjän historian opetuksessa 1918,  oppilaiden tämän kielen heikon taidon vuoksi”. Ensimmäinen kerta jäi viimeiseksi, kun maaliskuun vallankumous 1917 muutti tilanteen.

Lyseon rehtori K.A.Wegelius lausui 1917 vuosikertomuksessa: ”Nyt saamme, ainakin toistaiseksi, hengittää vapaasti. Nyt saa Suomen kansa järjestää nuorisonsa kasvatuksen kansallisia sivistyspäämääriänsä noudattaen!”

Teksti: Unto Martikainen

Kuva teoksesta Joensuun Lyseo 1865–1990, Joensuu 1990.

Lue lisää nrosta 36/2015.

Share This