Itä-Suomen Yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö on itsekin opintojen takia Joensuuhun muuttanut.

Joensuu on Suomen opiskelijavaltaisin kaupunki, kun opiskelijoiden määrä suhteutetaan kaupungin väkilukuun. Mutta osataanko tämä viestiä riittävän hyvin ulospäin ja mitä kaupunki voisi tehdä palvellakseen opiskelijoitaan vielä paremmin?

Tilastokeskuksen mukaan Joensuu on Suomen opiskelijavaltaisin kaupunki, kun opiskelijoiden osuus suhteutetaan kaupungin asukasmäärään. Luvut vaihtelevat hieman tilastollisista rajauksista riippuen, mutta nyrkkisääntönä voidaan laskea, että opiskelijoita on Joensuussa noin 20 000, mikä vastaa neljännestä kaupungin väkiluvusta.

Kun tähän yhtälöön lisää vielä sen, että Savonlinnan opettajankoulutuksen loppuminen tuo Joensuuhun syksyllä noin 800 opettajaopiskelijaa lisää, alkaa opiskelijoiden osuus olla melkoinen. Koulutusta on tarjolla kaikilla kouluasteilla aina peruskoulusta yliopistoon.

Joensuun kaupungin strategiajohtaja Janna Puumalainen myöntää, että koulutusstatuksesta on tullut Joensuulle tärkeä vetovoimatekijä, ja sen merkitys on vain kasvamassa.

– Jos meitä vertaa vaikka Lahteen tai Seinäjokeen, joissa kummassakaan ei ole yliopistoa, niin kyllä se näkyy, että meille tulee nuoria ja uutta verta joka syksy. Sillä on tärkeä merkitys alueen elinvoimalle ja kaupunkikulttuurille, Puumalainen summaa.

Puumalainen arvioi, että opiskelijoiden absoluuttisen määrän lisäksi myös yliopiston sijainti sekä monialaisuus antavat Joensuulle erityispiirteensä verrokkikaupunkeihin nähden.

– Kampus on aivan keskustan tuntumassa ja sen monialaisuus näkyy meidän kaupunkikulttuurissa, jos meitä vertaa esimerkiksi Kuopioon, jossa opiskellaan enimmäkseen lääketiedettä, tai Lappeenrantaan, jossa on paljon teekkareita, Puumalainen kuvaa.

Perusasiat kunnossa

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö allekirjoittaa Puumalaisen näkemyksen yliopiston merkityksestä paikkakunnalle.

– Ilman yliopistoa tämä olisi kuin Varkaus, Forssa tai Salo, Sikiö heittää.

Sikiö ei ole kuitenkaan varma, osataanko opiskelijakaupungin statusta viestiä vielä riittävän hyvin ulospäin.

– Ei Joensuu ole tässä asiassa pahnan pohjimmainen, mutta potentiaalia on paljon vielä hyödyntämättä, Sikiö kuvaa Joensuun viestintää potentiaalisten opiskelijoiden suuntaan.

Sikiön mukaan nuoret tekevät opiskelijakaupunkivalintojaan hyvin konkreettisten asioiden perusteella. Sellaisia ovat esimerkiksi kohtuuhintainen asuminen, toimiva joukkoliikenne sekä hyvät pyöräilyolosuhteet.

Näissä Joensuu on Sikiön mielestä tehnyt jo hyviä panostuksia, esimerkiksi opiskelija-asuntoja nousee kaupunkiin parhaillaan kovaa vauhtia. Tämä on ollutkin tarpeen, sillä parin vuoden takainen kaaos tilapäismajoituksineen jätti maineeseen kolhun.

Kehitettävääkin edelleen löytyy.

– Esimerkiksi joukkoliikenteen kuukausikortti on edelleen 14 euroa kalliimpi kuin Kuopiossa, huomauttaa Sikiö.

JOENSUU / Arto Miettinen

Lue lisää lehdestä nro 23/2018

Share This