Tuttu näky Mekrijärven maisemissa: Alpo Hassinen valmistautumassa suunnitelmanmukaiseen lennokin lennätykseen.

Tuttu näky Mekrijärven maisemissa: Alpo Hassinen valmistautumassa suunnitelmanmukaiseen lennokin lennätykseen.

Alpo Hassinen asettelee lennokkilaivuettaan esittelykuntoon elokuisena aamuna työpaikallaan Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa. Kuusi lennokkia ja kaksi helikopteria, joista kaksi lennokkia on työnantajan ja loput Hassisen omia.

Helsingistä on tulossa tutkijoita tutustumaan nimenomaan tähän osaan Mekrijärven toiminnasta. Ilomantsin ilmakuvat ovat tulleet tutuksi, ja yleisesti kiinnostaa, miten ilmakuvausta voitaisiin tutkimuksessa hyödyntää.

Alpo Hassinen on toiminut pioneerina ja omien sanojensa mukaan ’rikkonut koneita’ vuodesta 2007 alkaen, eli päättymässä oleva kesä on yhdeksäs. Suurin osa kehitystyöstä on tapahtunut omalla ajalla ja omilla rahoilla.

– Rikkoutuminen on varsin todennäköistä, sanoo Hassinen ja korostaa, että kun koneen rakentaa itse, sen myös osaa korjata. Materiaalit pitää valita sen mukaan.

Ensimmäinen kone oli valmiina ostettu kanadalainen, joka osoittautui kestämättömäksi suomalaisiin metsiin.

– Päivän lentojen jälkeen yleensä pari päivää korjataan, nauraa Hassinen.

Lukemattomien kokeilujen jälkeen hyviksi materiaaleiksi ovat osoittautuneet EPP-solumuovi, balsapuu ja hiilikuitu. Lisäksi ovat löytyneet oikeanlaiset liimat ja teipit, joilla kone pysyy kasassa ja on helppo korjatakin.

– Solumuovi tulee mittojen mukaan valmiiksi leikattuna, kertoo Hassinen ja välittää mielellään toimittajan tiedot sekä jakaa auliisti kaiken muunkin kokemuksen, minkä on vuosien rakentelusta ja lentokokemuksesta kertynyt.

Koneen piirustukset löytyvät internetistä, kuten myös Alpo Hassisen pari vuotta sitten julkaisema, ilmaiseksi ladattava kirja UAV-lennokit.

Teksti ja kuva: Riitta Mikkonen

Lue lisää lehdestä nro 40/2015.

Share This