höyryveturi ulkona

Tapani Laaksomies on ollut junista kiinnostunut pienestä pojasta alkaen. Alaluokilla koulumatkakin saattoi viivästyä vain sen vuoksi, että piti jäädä katselemaan junia.

Kiinnostus koneisiin ja niiden liikkeeseen säilyi ja on näkynyt elämän valinnoissa niin vapaa-ajalla kuin työssäkin. Pienoisrautatietkin ovat kiinnostaneet läpi elämän.

Konemestarin ammatissa mies on päässyt purkamaan ja kokoamaan yhden jos toisenkin koneen, pienistä osista aina lentokoneen moottoreihin saakka.

Pienoisrautatie harrastuksena on pitänyt ajatukset raiteilla, ja kun tuli kohdalle tilaisuus ostaa ensimmäinen höyryveturi jotakuinkin romuraudan hinnalla, tai vähän sen allekin, alkoi toinen hankinta seurata toistaan. Ja hankintaa seuraa aina kunnostusprojekti.

– Tätä veturia kunnostin kuusi vuotta, esittelee Laaksomies ylpeyttään Nurmeksessa.

Tampereella vuonna 1941 valmistunut Lokomon Heikki-höyryveturi oli ollut rapistunut huonokuntoiseksi ollessaan näytillä Oulun asemalla, joten VR halusi sen pois pilaamasta maisemaa ja pisti myyntiin.

Sen toimintakuntoon saattaminen tarkoitti kuitenkin purkua palasiksi, perusteellista korjaamista ja kokoamista uudelleen.

Nyt 995-veturi toimii siten kuin se on alun perin suunniteltu toimimaan. Ensimmäisen kerran se 45 välivuoden jälkeen pääsi valtion rataverkolle vuonna 2011.

Yhdessä viiden muun veturin ja yli kymmenen vaunun sekä muun kaluston kanssa se pitää huolen, että vielä kuusikymppisenäkin Laaksomiehellä on tilaisuus jatkaa kaluston kunnostamista ja museotoimintaa vielä pitkään.

Vanhoille raiteille

Junaleikeistä on tullut totta ja liiketoimintaa. Haapamäen Veturipuistosta vuonna 1994 alkanut Höyryraide Osakeyhtiön toiminta keskitettiin 20 vuotta myöhemmin kokonaan Nurmekseen.

– Hyväkuntoiset veturitallit saivat kiinnostumaan, tunnustaa Tapani Laaksomies syyn, mikä veti Nurmekseen.

Luonnonkauniilla paikalla Pielisen rannalla sijaitsevat kaavalla suojellut tilat ja alue mahdollistavat säilytyksen, huollon ja korjauksen lisäksi myös näyttelytoiminnan kehittämisen.

Aiempia tallipaikkoja oli esimerkiksi Suolahdessa ja Porvoossa, missä museokalusto tahtoi jäädä nykyajan ”kulttuurin” kuten ravintolasalien tai panimotoiminnan alle.

Vaikeuksia on ollut, mutta Nurmeksessa on myös muita etuja. Sekin on tässä mielessä etu, että Valtion Rautateiden liikennöinti Joensuusta pohjoiseen on vähentynyt. Raiteilla on rauhallista ja mahtuu operoimaan.

Höyryraide-yhtiö on harjoittanut museoliikennettä vuodesta 1999 alkaen. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt oikeuden harjoittaa liikennöintiä kaikkialla Suomen rataverkolla. Liikennöinti tapahtuu yhteistyössä Liikenneviraston, Trafin, Museorautatieliiton ja VR:n kanssa noudattaen annettuja ohjeistuksia ja määräyksiä.

Tänä kesänä julkisesti tarjottuja museojunamatkoja on jo tehty Nurmeksesta Valtimolle ja takaisin. Ainakin Valtimon kesäpäivien aikaan viikon kuluttua lauantaina on vielä samaan retkeen mahdollisuus.

Lisäksi tulevana sunnuntaina on ohjelmassa ainutlaatuinen tilaisuus päästä junalla Nurmeksesta Kontiomäelle ja takaisin, kun Höyryraide järjestää yöttömän yön junailun.

– Siihen voi varata myös makuupaikan, Laaksomies tiedottaa.

Lähtijöitä on jo ilmoittautunut sen verran, että retki toteutuu.

Kaikkineen on höyryveturin perään mahdollista liittää museovaunuja 400 paikan verran, ja tähän asti kaikki halukkaat ovat mukaan mahtuneet. Kannattaa silti ilmoittautua ennakkoon, tietoja löytyy osoitteesta steamrail.fi.

Teksti ja kuvat: Riitta Mikkonen

Lue lisää lehdestä nro 26/2016.

Share This