Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén alusti Suomen eläkejärjestelmästä Joensuun työväentalolla viime torstaina. Keskustelu eläkevarojen käyttämisestä oli Hellsténin puheenvuoron jälkeen vilkasta.

Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén alusti Suomen eläkejärjestelmästä Joensuun työväentalolla viime torstaina. Keskustelu eläkevarojen käyttämisestä oli Hellsténin puheenvuoron jälkeen vilkasta.

Keskustelu eläkkeistä käy kuumana. Kolmisen viikkoa sitten pitkäaikainen demarikansaedustaja Kimmo Kiljunen esitteli Viikko Pohjois-Karjalassa näkemyksiään työeläkkeiden palauttamisesta palkkaindeksiin perustuviksi; viime viikolla keskusteluun saatiin toista kulmaa, kun Joensuun työväentalolla vieraili Kuntien eläkevakuutus Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén. 

Hellstén kuvaa Suomen työeläkejärjestelmän toimintalogiikkaa seuraavaan tapaan: Parhaillaan työelämässä olevat työntekijät ja heidän työnantajansa maksavat vuodessa 24,5 miljardia euroa työeläkemaksuja. Näistä eläkemaksuista valtaosa (21,5 mrd e) menee nykyisten työeläkkeiden maksuun, 2,5 miljardia puolestaan sijoitetaan rahastoon, jonka 12 miljardin vuotuisesta nettotuotosta noin 3 miljardia käytetään edelleen työeläkkeiden maksuun, loput puolestaan jätetään kasvamaan rahastoon.

Vaikka näiden eläkerahastojen pääomat ovat nykyään lähes 200 miljardin euron suuruiset, Hellstén ei näe syytä lähteä purkamaan niitä nykyisten eläkkeiden korjaamiseksi. Tämä Hellsténin mukaan siksi, että eläkkeellä olevien määrä kasvaa ja elinikä pitenee, joten myös eläkemenojen suuruus kasvaa samaan aikaan, kun työelämässä olevien ikäluokkien koko pienenee.

Erityisen ongelmalliseksi Hellstén mainitsee murroksessa olevan julkisen alan epävarmuustekijät, sillä yksityistämisen, väen vähentämisen ja eläköitymisen myötä myös Kevan eläketulo ja siten rahoituspohja eläkkeiden maksuun heikkenee.

Huolena rahoituksen riittävyys?

Hellstén sanoo ymmärtävänsä hyvin eläkkeiden ja erityisesti taitetun indeksin ympärillä kuohuvan keskustelun, sillä varsinkin pienimpien eläkkeiden kohdalla toimeentulo on Suomessa vaikeaa.

Hänen mukaansa ongelma ei ole kuitenkaan ratkaistavissa yleisellä eläkkeiden indeksipohjan muutoksella vaan kohdennetummilla toimilla, kuten eläkeläisten asumistukeen kohdistuvilla  parannuksilla tai palvelumaksujen huojennuksella.

Teksti ja kuva: Arto Miettinen

Lue lisää lehdestä nro 8/2016.

Share This