Hallituksen viime syksynä tekemät päätökset tuottavat 100 000 uutta toimeentulotukiasiakasta ja 17 000 lasta ajautuu köyhyteen.
Huhtikuun alussa leikataan asumistukea ja työttömyysturvaa. Liian kalliiksi katsotuissa asunnoissa asuvia käsketään muuttamaan halvempaan ikään kuin halpoja asuntoja olisi tarjolla joka oksalla. Työttömyysturvan suojaosa 300 euroa poistuu. Suojaosan on saanut ansaita ilman että se on vaikuttanut työttömyysturvaan, ja se on tehnyt tilapäiset pätkätyöt kannattaviksi. Myös työmarkkinatuen ja peruspäivärahan lapsikorotus poistuvat.
Työttömyysturvan leikkausten seurauksena keskituloinen suomalainen tulee saamaan ansiosidonnaista päivärahaa 800 euroa vähemmän kuin ruotsalainen.
Hallitus on antanut työelämän heikennyksiä koskevat lakiesitykset eduskunnalle. Ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, irtisanominen helpottuu ja lakkoilua rajoitetaan.
Lisää on tulossa. Viime viikolla valtiovarainministeri kertoi ilmeisesti opetusministeriltä kysymättä, että ammatillista koulutusta pitää lyhentää. Sipilän hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ja sen seurauksena opetuksen taso on kärsinyt. Marinin hallitus lisäsi määrärahoja, mutta nyt niitä ollaan taas leikkaamassa.
Lastensuojelu on jo kauan ollut aliresurssoitua, ja siitä antoi surullisen esimerkin Joensuussa tapahtunut lapsen surma. Kun tekoa käsiteltiin oikeudessa, niin sosiaali- ja terveysministeri piti alueiden kaavailemia leikkauksia lastensuojeluun oikean suuntaisina toimina.
Osa kansasta on syvästi huolissaan, mutta hallitus ei ole. Se torjuu kaiken kritiikin vetoamalla kansan antamaan mandaattiin ikään kuin maahan valittaisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan diktatuuri, jota vastaan ei saa pullikoida. Vielä pahempaa on se ylimielinen ivallisuus, jolla jotkut ministerit suhtautuvat arvosteluun.
Näinä aikoina kansan pitäisi olla yhtenäinen, mutta hallitus jakaa kansan toivottuihin ja ei-toivottuihin kansalaisiin.
Riikka Purra mainostaa somessa kuvallaan ja tekstillä "nyt on aika leikata" varustettuja leikkuulautoja. Hänen mielestään se on hyvä vitsi. Kun Sanna Marin kertoi ostaneensa tietystä liikkeestä repun, niin siitä nousi valtava kohu ja Marinia moitittiin mainonnasta. Nyt kannattajat kehuvat Purraa kotimaisen käsityön mainostamisesta.
Kun Helsingin Sanomat aloitti muutosneuvottelut ja toinen päätoimittaja irtisanoutui, niin elinkeinoministeri Wille Rydman iloitsi sekä siitä että 20 muun toimittajan irtisanomisuhasta. Vielä toistaiseksi kukaan ei ole iloinnut rakennusalalla lisääntyvästä työttömyydestä, mutta lienee vain ajan kysymys, kun heidät nähdään ideologisesti työttöminä, joita pitää patistaa töihin tukia leikkaamalla.
Kuka muistaa vaalilupauksia, joiden mukaan köyhiltä ei leikata ja työelämää ei heikennetä? Kuka muistaa lupaukset halvasta bensasta ja teiden korjaamisesta? Kuka muistaa lupaukset velaksi elämisen lopettamisesta, kun Orpon hallitus ottaa ennätysmäärän velkaa suurituloisten veronkevennyksiin?
Oikeistopopulistit lupaavat mitä tahansa päästäkseen valtaan. Stten he tekevät täsmälleen päinvastoin ja ivaavat arvostelijoitaan. Tällainen kansan jakaminen on vaarallista. Näinä aikoina kansan pitäisi olla yhtenäinen, mutta hallitus jakaa kansan toivottuihin ja ei-toivottuihin kansalaisiin.
Sakari Timonen
Kirjoittaja on juukalainen paluumuuttaja, bloggaaja ja juristi.