Marinin hallitus on saanut maan työllisyysasteen nousemaan ennätyslukemaan 74,3 prosenttia (Q3 / 2022).

Poh­jois-Kar­ja­las­sa­kin lu­ke­ma on hy­vää ta­soa 73,1. Mar­ras­kuus­sa 2022 oli Poh­jois-Kar­ja­lan työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den osuus työ­voi­mas­ta kui­ten­kin maan kor­kein, 12,1 pro­sent­tia. Sa­maan ai­kaan yri­tyk­sis­tä vies­ti­te­tään osaa­van työ­voi­man tar­pees­ta, jopa pu­las­ta.

Suu­rin työ­voi­man tar­ve on sote-pal­ve­luis­sa. Sii­hen syyt ovat sekä val­ta­kun­nal­li­sia (hoi­ta­ja­pu­la) et­tä maa­kun­nal­li­sia. Jäl­kim­mäi­sen ai­heut­ti Siun sote kun­ta­yh­ty­män keh­no hen­ki­lös­tö­po­li­tiik­ka, jon­ka jäl­ki­mai­nin­ke­ja sel­vi­tel­lään vie­lä­kin palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nin muo­dos­sa. Hen­ki­lös­tö­pu­lan li­säk­si sii­tä on tu­los­sa kun­nil­le iso las­ku vie­lä jäl­ki­kä­teen.

Mak­se­taan­ko töis­tä sel­lais­ta palk­kaa, jol­la työ­läi­nen tu­lee toi­meen?

Sote-hen­ki­lös­töä kou­lu­te­taan maa­kun­nas­sa hy­vin Ri­ve­ri­an, Ka­re­lia AMK:n ja Itä-Suo­men yli­o­pis­ton voi­min. Sil­lä alal­la ei luul­ta­vim­min ole ns. koh­taan­to-on­gel­maa. Työl­li­syys- ja työt­tö­myy­sas­teen suh­teel­li­ses­ta suu­res­ta eros­ta voi­si kui­ten­kin pää­tel­lä, et­tä muil­la aloil­la tätä on­gel­maa on. Kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jät py­syt­te­le­vät ny­kyi­sin hy­vin tie­toi­si­na yri­tys­ten työ­voi­ma­tar­pees­ta, mut­ta ha­keu­tu­vat­ko opis­ke­li­jat sel­lai­sil­le aloil­le, jois­ta ei maa­kun­taan työl­lis­ty­tä? Ovat­ko yri­tys­ten sel­lai­set työ­pai­kat, joi­hin ei te­ki­jöi­tä saa­da, riit­tä­vän hou­kut­te­le­via? Mak­se­taan­ko töis­tä sel­lais­ta palk­kaa, jol­la työ­läi­nen tu­lee toi­meen? Huo­non pal­kan töi­hin tuo­daan jo ul­ko­mais­ta hal­pa­työ­voi­maa.

Maa­kun­ta on pro­fi­loi­tu­nut met­sä­maa­kun­nak­si ja met­sä­o­saa­mi­sen kes­kuk­sek­si, va­li­tet­ta­van vah­vas­ti met­sä­te­ol­li­suu­den eh­doin. Täs­sä pii­lee mel­koi­nen ris­ki työl­li­syy­den ja ta­lou­den kan­nal­ta. Pää­o­sin ul­ko­maa­lai­so­mis­tei­nen met­sä­te­ol­li­suu­tem­me ei osoi­ta juu­ri­kaan uu­dis­tu­mi­sen merk­ke­jä, vaik­ka sii­hen on suu­ri pai­ne ns. vih­re­än siir­ty­män puo­lel­ta. Sel­lua kei­tel­lään ja lank­kua sa­ha­taan en­ti­seen mal­liin. Met­sät avo­ha­ka­taan riu­kui­na. Tä­hän men­neen ajan me­nes­tyk­seen jä­mäh­tä­mi­nen voi tul­la vie­lä kal­liik­si, vaik­ka se vie­lä nyt tuot­taa en­nä­ty­so­sin­gon­ja­ko­ja met­sä­te­ol­li­suu­den omis­ta­jil­le. Sa­mal­la pa­he­nee työ­e­lä­män koh­taan­to-on­gel­ma, nuo­ret ha­keu­tu­vat tu­le­vai­suu­den aloil­le.

So­si­a­li­de­mok­raat­tien Savo-Kar­ja­lan pii­ri pai­not­taa vaa­li­oh­jel­mas­saan työn, osaa­mi­sen ja kou­lu­tuk­sen yh­teyt­tä. Sa­moin pai­no­te­taan tut­ki­muk­sen tär­keyt­tä eri­tyi­ses­ti men­tä­es­sä koh­ti vih­re­ää siir­ty­mää. Nämä asi­at on ai­na­kin Poh­jois-Kar­ja­las­sa suun­nat­ta­va uu­dis­tu­mi­seen ja tu­le­van elin­voi­man var­mis­ta­mi­seen. Ih­mi­sil­le on ol­ta­va ke­hit­ty­vä tu­le­vai­suu­den nä­ky­mä.

Veli-Mat­ti Hurs­kai­nen