Harri Lankinen on tehnyt töitä tukiasuntojen parissa kuluvan vuoden alusta alkaen. Sitä ennen työsarkana ovat olleet muun muassa koulutuskuntayhtymän oppilasasuntolat.

Harri Lankinen on tehnyt töitä tukiasuntojen parissa kuluvan vuoden alusta alkaen. Sitä ennen työsarkana ovat olleet muun muassa koulutuskuntayhtymän oppilasasuntolat.

Joensuun kaupungin tukiasumisen parissa työtään tekevä sosiaalityön ohjaaja Harri Lankinen kohtaa työkseen ihmisiä elämän kriisitilanteissa ja ongelmakohdissa. 

Joensuun katuja alkaa pyyhkiä näinä viikkoina talven tuloa enteilevä ahava; tuuli kuljettaa edestakaisin kellastuneita lehtiä, on vedettävä kaulusta pystyyn ja huivia kaulaan, jos meinaa näinä päivinä kesätakissa ulkosalla tareta.

Joensuun asumisen tukipisteessä Sirkkalan Antinkujalla kesän kääntyminen syksyksi ja vähittäiseksi talveksi tietää lisääntyviä asiakasmääriä. Kesän lämpimät yöt ovat ohi, ja viimeisetkin, joilla kotia ei ole, hakeutuvat nyt puistoista kohti sisätiloja.

Aika raadollista, mutta näin vain on, toteaa tukipisteellä työtänsä tekevä aikuissosiaalityön ohjaaja Harri Lankinen. Oikeastaan Lankinen tekee työtänsä kaupungin tukiasuntojen parissa, mutta hänenkin toimipisteensä sijaitsee samassa kiinteistössä ja työtä tehdään tukipisteen kanssa kiinteässä yhteistyössä.

– Keskimäärin tukipisteellä taitaa olla yöpyjiä noin kuusi henkeä yötä kohti, kesällä vähemmän ja talvella enemmän. Paikkoja tässä yksikössä on kaikkiaan 18 hengelle, tilat ovat siistit ja hyvin kodinomaiset, Lankinen kertoilee esitellessään tukipisteen tiloja.

Yösijan ohessa asumisen tukipiste tarjoaa asunnottomalle aamu- ja iltapalaa, mahdollisuuden peseytymiseen sekä vaatehuoltoon.

Syyt yllättävälle yösijan tarpeelle voivat olla Lankisen mukaan moninaiset, paljon muutkin kuin päihdeongelmat, mitkä monelle saattavat tulla aiheesta ensimmäisenä mieleen.

– Jollakin voi tulla vaikkapa draamaa kotona tai sitten yksinkertaisesti on myöhästynyt junasta, eikä ole paikkaa mihin mennä, Lankinen kuvaa asiakaskunnan moninaisuutta.

Apua tarpeeseen

Lankinen itse tekee työtänsä saman kiinteistön toisessa päässä. Hänen tehtävänsä on järjestää ihmisille tuettua asumista erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Peruste tuen tarpeeseen voi olla päihde- tai mielenterveysongelmissa, lastensuojelullisissa lähtökohdissa tai vaikkapa siinä, että on juuri siirtynyt vankilasta siviiliin ja asuntoa vailla.

Myös esimerkiksi peliriippuvuus voi johtaa tuen tarpeeseen.

– Joensuun kaupunki järjestää ja välivuokraa ihmiselle asunnon ja tarjoaa tukea omille jaloille pääsemiseksi. Tavoitteena on, että tuen tarve vähenee vähitellen niin, että lopulta ihminen pärjää jo omillaan, Lankinen kuvaa.

Tukiasumiseen liittyvään asukassuhteeseen kuuluvat oleellisesti alkoholittomuus sekä muidenkin pelisääntöjen noudattaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön. Asukkaan oma asenne onkin kaikessa A ja O.

– Asioiden korjaamiseen pitää olla oma tahto. Olen sitä mieltä, että Suomessa yhteiskunta kyllä auttaa, jos vain apua pyytää ja sitä haluaa ottaa vastaan, Lankinen miettii.

Teksti ja kuvat: Arto Miettinen

Lue lisää lehden nrosta 41/2016

Share This