John Deeren Joensuun tehtaan pääluottamusmies Kauko Keränen ei usko työajanpidennyksen tuovan kilpailukykyetua.

Kilpailukykysopimusta hierottiin valtakunnan politiikassa ja työmarkkinajärjestöjen tasolla miltei vuoden päivät, mutta mikä mahtaa olla sen merkitys Joensuun seudun suurimmissa metallialan yrityksissä?

Noin 400 työntekijän John Deeren konetehtaalla Joensuussa eletään tavanomaista huhtikuista arkea. Tuotanto pyörii kahdessa, kolmessa ja tietyiltä osin viidessäkin vuorossa; tilauskantakin on ollut hyvä ja jopa piristymään viime aikoina, kuten on uutisista saatu lukea.

Jotain uuttakin on tehtaan keväässä, nimittäin työntekijöiden vuosityöaikaan on lisätty 24 tunnin pidennys. Tehtaan pääluottamusmies Kauko Keränen kertoo, että työajan lisäys tehdään sisään yhtenä lauantaina (8 h) sekä neljänä pidennettynä eli kymmentuntisena työpäivänä (yht. 8 h). Jäljelle jäävät 8 tuntia työntekijä ja esimies sopivat keskenään.

Kyseessä on niin sanottu perälautamalli.

– Moni on esimerkiksi sopinut tekevänsä loput kahdeksan tuntia jatkamalla työpäiväänsä puolen tunnin tai tunnin verran. Lähtökohta on kuitenkin se, että jos työntekijä ja esimies pääsevät sopimukseen, voi vaikka kaikki tuntinsa tehdä lauantaisin, Keränen kuvaa.

Joensuun tehtaanjohtaja Janne Haapasalon mukaan työnantajan intressi neuvotteluissa oli tehdä tunnit mahdollisimman täysinä tuotantopäivinä.

– Meidän toimialalla mahdollisimman täydet työpäivät olisivat tuotantomielessä mahdollisimman hyödyllisiä, Haapasalo kuvaa.

Teksti ja kuvat: Arto Miettinen

Lue lisää lehden nrosta 18/2017.

Share This